Nollatutkimusten aatelia

Totuutta vai väännellä, mutta ei se rullalla pysy. Viime vuosisadalla vaikutti maassamme yritteliäs jokapaikanhöylä, joka pani kielitieteelliset käsityksemme täysin uuteen uskoon. Mies totteli nimeä Sigurd Wettenhovi-Aspa. Älä säikähdä! En luennoi kielitieteen historiasta, vaan tuon tutkimuksen anti on populaarisuudessaan niin hulvatonta, ettei sille voi olla hekottelematta.

Tutkijapolo yritti niin innokkaasti liittää hämäläiset ja karjalaiset egyptiläisten ja roomalaisten komeaan sakkiin, että Välimeren alueen nimistö ja sanasto sai hämmästyttäviä selityksiä. Esimerkiksi Venetsia pohjautuu tietenkin sanaparista Veneen sija, pyramidi on yhtä kuin pyhät raamit, ja Egypti ilmeisesti tiiviiden turkulaisyhteyksiensä vuoksi yhdistyy kauniiseen supisuomalaiseen nimeen Äijäkupittaa.

Etymologisten tutkimusten ydin on kuitenkin siinä, millaisia kielet ovat aiemmin olleet, ei se, millaisia kielet ovat nyt. Välissä on tuhansia vuosia! Tilanne on sama kuin tutkisi kolaripaikkaa sen jälkeen, kun autot on hinattu korjaamolle. Ei auta kuin kulkea takaisinpäin jälkiä seuraamalla ja lopulta koota palaset yhteen ja selvittää tapahtumasarja.

Useimmille lienee tarpeetonta sanoa, ettei totuus riipu olosuhteista tai osallisista. Jos isännöitsijä kysyy minulta, miksen ole maksanut ajoissa autopaikkavuokraani, en selviä kiusallisesta tilanteesta selittelemällä, että minulle käsite ajoissa on suhteellinen asia ja se tarkoittaa oman maailmankuvani mukaan ’kuluvaa vuotta’. ”Maksuni ovat rästissä vain sinun maailmankuvasi mukaan” ja ta-daa, minulla ei pian enää olisi autopaikkaa.

Silloin kun vastaan tulee moisia tieteellisten teorioiden irvikuvia, vahvistettuihin kielitieteellisiin menetelmiin nojaava tutkija aloittaa kysymysten pommituksen: Tavataanko sukukielissä vastaavia sanoja? Millaisia lainasanakerrostumia on olemassa yhteyksissä olleiden kansojen välisissä kielissä? Myötäilevätkö sanat suomen ja kyseisten kielten äännehistoriallisia periaatteita? Onko oletettuja yhteisiä sanoja todella riittävästi uskottavan johtopäätöksen tekemiseen? Onko huomioon otettu ihmiskielen äänteiden rajallisuus eli sattuman vaikutus? Vain muutaman mainitakseni.

Muutkin tieteet voisivat olla vaikuttuneita. Onko missään mitään todisteita muinaisten suomalaisten Välimeren-reissuista? Siis muuta kuin Wettenhovi-Aspa?

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s