Kielikyvyn perusta

Sikiö ottaa kielelliset ensiaskeleensa jo kohdussa, missä hän tekee summittaisia havaintoja kuulemastaan puhevirrasta. Äidinkielen perustava sävelkulku hahmottuu.

Vastasyntynyt lapsi on vielä hitaahko sanaston oppija, mutta suunnilleen vuoden tultua täyteen alkaa todellinen sanaston kartutus, sanapyräys. Kun ensimmäisen ikävuoden jälkeen sanastossa on 50–100 sanaa, toisen vuoden jälkeen sanoja on arviolta 300. Tästä alkaa sellainen nousu, että kansannousut jäävät kakkoseksi. Vertailun vuoksi: täysi-ikäisen amerikanenglantia puhuvan teinin sanavarasto käsittää kaiken kaikkiaan 60 000 sanaa.

Sanaston omaksumisessa auttaa ennen kaikkea käsitteellisyyden tajuaminen. Lapsi oivaltaa, että sanoja käytetään symbolisesti. Samalla muisti laajenee.

Lapsi ymmärtää aina enemmän kuin pystyy itse puhumaan. Noin 10 kuukauden ikäisille lapsille tehdyt tutkimukset osoittavat, että lapsi katsoo pidempään sellaista uutta lelua, joka hänelle nimetään, kuin sellaista, jota ei nimetä. Toisaalta myöhemmin lapsi voi kiinnostua nimeämättömistä leluista juuri siksi, että ne on jostain kumman syystä jätetty nimeämättä.

Lasten väliset suuret sanastonomaksumiserot tasoittuvat tavallisesti viimeistään 5. ikävuoteen mennessä. Osittain tästä syystä on koulun aloitus katsottu eri kulttuureissa ajankohtaiseksi vasta 5–7 vuoden iässä.

Mutta laajennetaanpa tarkastelua, sillä sanasto on vain pintaraapaisu kielestä.

Ei kukaan opeta lapselle, että partitiivisubjekti on mahdollinen lauseessa ”Omenapuita kasvaa puutarhassa” mutta ei lauseessa ”Omenapuita kasvaa HITAASTI puutarhassa”. Tällaiset lauseopilliset hienovaraisuudet ulottuvat syvälle kieleen ja niitä mainitaan hädin tuskin edes lauseopillisissa ammattiteoksissa, mutta silti ne järjestyvät pienen kielenoppijan päähän sulaan sopuun.

Jo muutaman vuoden ikäisellä lapsella on sellainen kielellinen intuitio, sisäinen kielioppi, että sen tietokoneellinen mallintaminen osoittautuisi säälittäväksi urakaksi. Tietokoneella on rajoitteena erittelykyky: se tarvitsee säännönmukaisuuksia, eikä pelkästä havainnoinnista ole mitään hyötyä. Kieli taas ei kaavoja kumartele.

Mutta kasvavasta laskentatehosta ei liene etua, koska vaikka jonkin ihmiskielen äänteet, sanat, lausekkeet ja lauseet onnistuttaisiin kokoamaan perusteelliseksi kaavaksi, niiden takana lymyävä merkitysten verkosto on värikäs lukunsa. Kyse on samasta tilastopainajaisesta kuin shakin mahdollisten siirtojen määrä. Mitä syvemmälle tunkeudutaan, sitä tähtitieteellisempiin lukuihin meillä on kunnia iskeä päämme. Juuri pienet muutokset missä tahansa kielen yksikössä voivat kääntää merkityksen päälaelleen.

Tekoäly tietenkin kehittyy koko ajan. Suomeksi on jo iät ja ajat ollut tarjolla oraakkelisovelluksia, jotka ”osaavat” vastata ihmisten kysymyksiin. Ohjelmoijat ovat opettaneet niille suomen kielen kysymysrakenteet, syöttäneet niihin sopivia vastauksia ja ta-daa! Meillä on alkeellinen botti.

  • Minä: ”Onko mikä fiilis?”
  • Oraakkeli: ”On, ihan keposesti.”

Kysymykseni näyttää tavalliselta vaihtoehtokysymykseltä, kuten ”Onko tämä oikea suunta?” tai ”Tämäkö se tori on?”

Perustapauksessa vaihtoehtokysymykseen voi vastata esim. ”on”, ”ei”, ”joo”, ”tuskin” ja lisätä erilaisia täytesanoja mielin määrin. Onnistuin kuitenkin helposti jujuttamaan oraakkelia esittämällä todellisuudessa hakukysymyksen, johon ei niin helposti vastatakaan. Käyttämäni kysymysrakenne on puhekielelle ominainen ja – kuten edellä totesin – nopeasti uudenkin kielenoppijan pääkopassa. Jään miettimään: voiko kieltä koskaan purkittaa?

Kirjallisuutta

Esa Itkonen: Maailman kielten erilaisuus ja samuus

Pauli Brattico: Biolingvistiikka

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s