Suomen sekatavarakorin satoa

Me väärin lukeneet

Oletko sinäkin tylsiä ydinvoimauutisia lukiessasi ajatellut puhuttavan hyötyreaktoreista? Väärin! Oikea kirjoitusasu on hyötöreaktori.

Kiroilua lukusanojen avulla

Ruotsinkielinen saattaa kirota huutamalla sjutton (= seitsemäntoista), mutta suomalainen vajoaa astetta alemmas: helvetin kuustoista! Kenties tähän liittyy se, että ruotsin kielen pakollisen opiskelun perusteella yhden ruotsinkielisen palvelemiseen tarvitaan noin seitsemäntoista suomenkielistä.

Vähiten kielioppivirheitä sisältävät kirjat

Jos ei takerruta virheen määritelmään, vaan mennään intuitiolla, vähiten kielivirheitä on todennäköisesti pitkällisen kirjoitushionnan tuloksissa, kuten Suomen laki -kirjoissa. Toisaalta ainakin itse tulkitsisin palikkakielen virheeksi. Myös Raamatun kääntäminen on suoritettu sellaisella hartaudella, etten ole kirjoitusvirhettä löytänyt. Käännöksistä ja alkuteoksen erikoisuuksista (?) voi toki aina keskustella. No, ainakin sanakirjojen toivoisi olevan virheettömiä!

Suomen omituisin verbi

Siitä. Se se on. Se on se verbi. Eikö olekin vaikea tunnistaa? Olet voinut tavata sen Katekismuksessa, jossa lausutaan: ”Sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta – –”. Saatetaan myös puhua esimerkiksi väen sikiämisestä eli väen määrän lisääntymisestä.

Tältä erilaisuus tuntuu…

Erittäin monessa kielessä sähköstä käytetään elektr-alkuista sanaa, mutta suomessapa ei. Muuan Samuel Roos keksi vuonna 1845 sanan sähkö, kun hän huomasi ilmiössä olevan kyse sähähtämällä säkenöimisestä.

Ristiriitoja kerrakseen

Vapausrangaistus tarkoittaa samaa kuin vankeusrangaistus, vaikka ne on muodostettu vastakohdista. Ystäväni kertoi Mäntysen veljeksistä, joille oli tullut riitaa. Välit menivät niin poikki, että toinen vaihtoi nimensä Lehtipuuksi. Olisi myös kiintoisaa tietää, miksi isänpäivässä isä on yksikössä mutta äitienpäivässä äiti monikossa.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Suomen sekatavarakorin satoa

  1. milaja sanoo:

    Hauskoja huomioita taas kerran 🙂 Ikävä kyllä sanakirjoihinkin joskus pakostikin jää joitakin lapsuksia, ainakin yksi merkityksessä oleva virhe on bongattu WSOY:n sanakirjassa! Nykyisin lehdissä, uutisissa ja nettiartikkeleissa on ikävän paljon virheitä ;/

  2. agricocacola sanoo:

    Oletkin varmasti englannin osalta pätevämpi arvioimaan sanakirjojen hairahduksia. 🙂 Olen ainakin lyönti- ja fonttivirheen havainnut WSOY:n sanakirjassa, mutta nehän ovat vielä pikku juttuja. Mielestäni eroja huomaa jo siinä, julkaiseeko lehti uutisensa verkossa vai painetussa numerossa. Nopeasti hutaistuun verkkoversioon voi jäädä järkyttäviä kieli- ja asiavirheitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s