Kaksikielisyys on rikkaus vain toisinpäin

Ahvenanmaan maakuntahallitus haluaa pyyhkiä kartoista suomenkieliset nimet, kuten ikivanhat sovinnaisnimet Ahvenanmaan ja Maarianhaminan. Tätähän voisi kehittää pidemmälle. Edulliseksi tulisi myös poistaa Manner-Suomen kartoista tuhannet ruotsinkieliset nimet. Ruotsin kieli on Suomessa vähemmistökieli, jota käyttää 5–6 prosenttia kansasta.

Jos Suomessa julkisesti valitettaisiin, että vähemmistökieli – (suomen)ruotsi, inarinsaame, romani tai mikä lie – tahraa maamme brändin, meitä halveksuttaisiin ja olisimme kansainvälinen sylkykuppi. Pakkoruotsin tekohengitys Suomessa todistaa, että toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kaksikielisyys on rikkaus vain toisinpäin

  1. Å-kampanja sanoo:

    Jep jep. Kyllähän tässä hyvin tulee esiin pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kuntien kaksikielisyyden käsittämättömien rajojen (3000 tai 5%) tai ruotsinkielisten opiskelukiintiöiden järjettömyys.
    Asiaan ei ole tullut muutosta, kansalaisia ei kuunnella mutta se on ihan ymmärrettävää. Tämän seikan on aikoinaan vihreä-aate ja eläinten oikeuksia puolustavatkin tajunneet. Muutos ei tapahdu vain mielipidekirjoituksin tai pitkän poliittisen vaikuttamisen kautta vaan muutosta on vauhditettava samoin kuin esim. Greenpeace tai Animalia tekevät. Jotain konkreettista.

  2. agricocacola sanoo:

    Eiköhän olisi jo aika saada vapaa kielivalinta? Helsingin Sanomat julkaisi aiheeseen liittyvän mielipidekirjoitukseni 24. kesäkuuta 2010. Kirjoitukseni on vastine juuri aiemmin julkaistuun pakkoruotsia ylistävään ja suomea väheksyvään kirjoitukseen.

    ”Useiden kielten hallinta olisi kansainvälistä

    – – Olisi mieletöntä vastustaa pakkosuomea, jos asuu maassa, jonka asukkaista miltei 92 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea. Suomi ja ruotsi eivät ole Suomen kielinä rinnastettavissa.

    Tietääkseni ei ole ehdotettu, että ruotsin opetus loppuisi tyystin. Kyse on siitä, että pakkoruotsin opetus kaikille ikäluokille nielee valtavasti resursseja, jotka voisi järkevämmin kohdentaa muiden tärkeiden kielten opetukseen. Näin ikäluokistamme tulisi useampien kielten taitajia. Pohjoismaat on kuitenkin vain pieni alue maailmankartalla.

    Suomen opiskelu ei ole este kansainvälisyydelle, sillä omassa äidinkielessä harjaantuminen kehittää yksilön ajattelua ja myöhemmin myös muiden kielten taitoa. Lisäksi ihmisen oma äidinkieli välittää parhaiten tunteiden pienimmätkin vivahteet. Ei saa myöskään unohtaa, millaista historiaa oma äidinkieli kantaa.

    Lukuisissa maailman kolkissa käytetään sujuvasti useita kieliä rinnan. Globalisaation kannalta onkin parasta, että yksilö hallitsisi monia kieliä – siitä pakkoruotsin poistamisessa lienee pohjimmiltaan kysymys.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s