Rengin kengät eivät ole moksiskaan

YO-kirjoitusten äidinkielen jälkipyykki on taas pompannut puheenaiheeksi. Tämän kevään sottaisiksi jääneinä alusvaatteina on nostettu kuivumaan sana renki ja sen taivutus ja sen osaamattomuus ja tästä syntynyt meteli ja tästä aiheutuneet kuulovauriot ja näistä kohonneet kansanterveydelliset kustannukset, ja… niin. Moni abiturientti on esimerkiksi käyttänyt yksikön partitiivissa muotoa renkeä. Oikea on taivutusmuoto renkiä, tietenkin. (Genetiivissä oikein on rengin; väärä mutta yleistynyt on muoto rengen.) Onko suomen kieli siis tuhoutumassa omien puhujiensa ääliömäisyyteen vai onko kyse vain nykynuorelle vieraaksi jääneestä maatalouskulttuurin ilmauksesta?

***

Jos otan mökille mukaan kummatkin kengät, montako kenkää on mökillä käytössäni? Neljä jalkinetta. Kaksi on väärä vastaus. Jos olisin ottanut kummankin kengän, niitä olisi kaksi. Sama juttu, jos ottaisin molemmat kengät. Edelleen kaksi. Entä jos ottaisinkin kummankin kengät? Tarkkaa kenkämäärää ei voi tällöin sanoa, mutta se on vähintään neljä, koska lähtisimme kahdestaan (eli kaksistaan eli kahden eli kaksin eli kahden kesken).

***

Vähät välittämätön ihminen ei ole juoruista moksiskaan. Mikä ihmeen sana tämä tällainen on? Sanaa kuvaillaan eri sanakirjoissa puhekieliseksi, ja sen alkuperäksi arvaillaan leikillistä mukaelmaa sanonnasta (ei ole) moinaan, johon taas sisältyy pronominivartalon mo– lisäksi monikon essiivi sijamuotoineen. Leikillinen kokeilunhalu selittääkin, miksi sana näyttää niin erikoiselta. Aivan kuin se olisi jokin liitepartikkelilla varustettu interjektio! Moksiskaan on epäsymmetrinen ja esiintyy vain kielteisesti, joten kukaan ei voi olla moksiskin.

***

Sanan painajainen alkuperä juontuu suomeen eräistä konkreettisista kokemuksista. Kun vanhan kansan ihminen on kokenut unihalvauksen, hän on mieltänyt pahan hengen tulevan istumaan rinnan päälle. Siitä kun tulee epämiellyttävä painon tunne. Unihalvauksessa ihminen kokee harhoja, ja koska hänen kehonsa ei ole vielä herännyt unesta, hän ei pysty liikuttamaan itseään. Viron kielessä käytetään ilmausta õudusunenägu, jolla viitataan kirjaimellisesti kamalaan unikokemukseen. Espanjan kielen pesadilla tarkoittaa sekä painajaista että menninkäistä – samoin on laita ranskan ilmauksessa cauchemar. Eivätkös menninkäiset yleensä ole ihan hyvänsuopia metsänolentoja?

***

Lopuksi vielä loppukeväinen kaunistus. Jos taivas on sees, se on seesteinen eli kirkas ja selkeä. Sana on muodoltaan palindromi (sen voi lukea myös toisinpäin), ja toisin kuin lähes kaikki muut adjektiivit, se ei taivu lainkaan.

Kirjallisuutta

Kielitoimiston sanakirja

Suomen sanojen alkuperä

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Rengin kengät eivät ole moksiskaan

  1. tukleva abiturientti sanoo:

    Hetkinen! Eikös renki-sanan yksikön genetiivi olisi rengin eikä renkeä/renkiä?

  2. tuleva abiturientti sanoo:

    Tai rengen…? Apua, luulin osaavani oikeinkirjoituksen…

  3. agricocacola sanoo:

    Kiitos tarkkasilmäisyydestä, tuleva abi. Pohdin kirjoitusvaiheessa sekä genetiiviä että partitiivia, joten ne tietysti menivät iloisesti ristiin, kun kirjoitin tekstiä puhtaaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s