Kolea kielimaisema

Mikä on maailman yksikielisin maa? Varmaa vastausta ei ole, mutta tarjokkaita on monia. Poliittiset päättäjät esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa ovat huolissaan kansalaistensa ohuesta kielitaidosta, koska liian harva vaivautuu opettelemaan vieraita kieliä. Sama kapeakielisyys näyttää vallitsevan Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Englantihan on näissä maissa ylivoimainen valtakieli kaikilla elämän osa-alueilla. Sillä tulee mainiosti toimeen myös laajalti Euroopassa sekä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, joten matkustelukaan ei muuta tilannetta. Englanninkielinen ympäristö näyttää yksinkertaisesti motivoivan kehnosti kieltenopiskeluun, joten ongelma on sikäli itse aiheutettu. Myös valtakieleltään ranskan- tai espanjankielisissä maissa on tehty vastaavia havaintoja.

Vaikka Yhdysvaltain väestöstä on merkittävä osa siirtolaisia valtavan erilaisista etnisistä ja kielellisistä ryhmistä, laskelmat osoittavat, että jo kolmas sukupolvi (uudesta muuttoaallosta) on unohtanut kielelliset juurensa eikä enää ole oppinut vanhempiensa tai isovanhempiensa äidinkieltä. Kaikki kääntyvät englantiin ja muuttuvat yksikielisiksi. Kyse ei ole välttämättä edes ympäröivän kulttuurin painostuksesta, sillä oma kieli unohtuu tutkimusten mukaan herkästi niiltäkin, joille olisi tarjolla monikielistä kouluopetusta.

Senaattori Paul Simon on laskenut jo vuonna 1980, että keskimäärin 200 000 työpaikkaa jää amerikkalaisilta haaveeksi vieraiden kielten osaamattomuuden vuoksi.

Maailman yksikielisin maa lienee todellisuudessa Pohjois-Korea. Ensinnäkin maa on etnisesti maailman yhtenäisimpiä; siellä tunnetaan vain pienen pieniä etnisten kiinalaisten ja japanilaisten vähemmistöjä (hekin uskoakseni hallitsevat korean). Toiseksi maa on poliittisesti maailman sulkeutunein. Muurien ulkopuolelle eivät pääse kuin diplomaatit ja vakoojat, sisäpuolelle harvat turistit, joita ei voisi edes vieraskielisiksi lukea. Kuka odottaisi näkevänsä monimuotoisen kielimaiseman?

Sekä Etelä- että Pohjois-Korean standardikieli pohjautuu Soulin kielen murteeseen, mutta Pohjois-Koreassa puhuttavassa koreassa on vaikutteita myös Pjongjangin aluemurteesta. Kaikki korean kielen puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin sujuvasti, ja suurimmat erot ovat ääntämyksessä. Ymmärrettävää, sillä kielen murteet ovat etelä–pohjois-jaon takia olleet eristyksissä yli 60 vuotta.

Korean kieleen on vuosisatojen saatossa kulkeutunut myös kansainvälisiä lainasanoja, mutta viime vuosikymmeninä Pohjois-Korean hallitus on pyrkinyt puhdistamaan pohjoista standardikieltään vieraasta sanastosta. Huvittavana korean omavaraisena esimerkkinä mainittakoon ilmaukset valtionpäämies ja kuolettava vihollinen, jotka ääntyvät samalla tavoin eteläisessä puheessa ja alkuperäisessä koreassa. Pohjoisen puolella mielleyhtymä on koettu niin arkaluontoiseksi, että sanojen kirjoitusasua ja ääntämystä on tietoisesti etäännytetty.

Kaiken tämän jälkeen on yllättävää, että Wikitravelin mukaan pohjoiskorealaisissa hotelleissa saa sujuvasti palvelua ainakin englanniksi, venäjäksi, kiinaksi, ranskaksi, japaniksi ja espanjaksi.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s