Historiassa on liian hämärää

Siinä missä arkeologi voi puhaltaa hiekkaa miljoonia vuosia vanhoista esineistä, kielitieteilijältä loppuu materiaali noin 6 000 vuoteen. Syy on yksinkertainen: sanoja voi palauttaa nykykielestä varhaisempiin kantakieliin kauniina jatkumona, kunnes tulee muuri vastaan ja tutkittavien sanojen määrä hupenee liian vähiin. Varmojen päätelmien teko muuttuu nopan viskelyksi.

Suomen kielen varhaisin tunnettu kantamuoto on kantaurali, jota on pulistu perinteisen käsityksen mukaan kenties silloin 6 000 vuotta sitten. Indoeurooppalainen on nykyisistä kielikunnista laajimmalle levinnyt, ja senkin 10 000 vuoden takaiset edesottamukset ovat silkkaa arvailua. Elivätkö ne mörrimöykyt tällä vai tuolla mantereella, ja niin edelleen.

Ihmiset ovat katsoneet tarpeellisiksi puhua toisilleen ainakin kymmenkertaisen ajan kuin mihin nuo vaivaiset kielikunnat kuunaan ulottuvat. Mitä kieliä tällä planeetalla onkaan puhuttu? Jotkut ovat tarjonneet oman maanosamme avaimeksi salaperäistä baskin kieltä, joka on Euroopan ainoa isolaatti eli tyystin sukulaiseton kieli.

Tyypillinen harhaluulo on kuvitella tuhansien vuosien takaisen puheen olleen ”uba muztwu gax lugutagi” -tasoista kaoottista mölinää, jossa ehkä jokin järjen siemen on ollut kätkössä, mutta moisessa ei ole mitään perää. Ei menneiden sukupolvien ihmisillä sentään mitään etruskipäästäisen aivoja ollut.

Kantauralista on säilynyt tänne 2000-luvulle mm. puulajien nimiä (koivu, kuusi, tuomi), läkähdyttävä määrä sukulaissanoja (appi, anoppi, emä, vävy, miniä, setä…) ja jopa sisäelinten nimiä (maksa, sappi). Aika vain on vanhentanut kantauralilaisten koko mehevän metsästys- ja keramiikkatietämyksen, josta vain arkeologi voi meille jotain yrittää sopertaa.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s