Liian monta vaihtoehtoa

Ovatko suomalaiset normi-intoilijoita? Kysymys nousee mieleeni vähän väliä, kun kielenhuollollista suositusta käsiteltäessä kuulijalle kirkastuu, että sanan kumpikin taivutusmuoto on oikein.

Ruoka-sanaa on mahdollista taivuttaa sekä ruoan että ruuan, mutta – kaikkihan toki tietävät, että ruoan on ilman muuta se oikeampi. Olisi suorastaan junttimaista taivuttaa ruuan.

Toinen seikka, josta ihmiset ovat harvinaisen tietoisia, on monikon genetiivi. Muodot kirjailijoiden ja kirjailijoitten ovat yhtä hyväksyttäviä, mutta – kaikkihan toki tietävät, että kirjailijoiden on ilman muuta se oikeampi. Olisi suorastaan junttimaista taivuttaa kirjailijoitten.

Silloin kun säännöt sallivat murteiden, tyylisyiden, yleisen variaation tai muun sellaisen takia muotojen vapaata vaihtelua, ihmiset hätääntyvät. Moni lähestulkoon tarttuu paidanliepeestä ja kysyy kaihoisin silmin: ”Niin, niin, ne kelpaavat kumpikin, mutta kumpi niistä on parempi?”

Tässä teille: enkeleiden, enkeleitten, enkelten, enkelien! Tai pahempaa: omenien, omenoiden, omenoitten, omenojen, omenain.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s