Pikkutuntien punnituksia

Hajuaisti on aisteista alkukantaisin. Toisin kuin näköhavainto, hajuaistimus kulkeutuu suoraan aivojen hajukeskukseen, jolloin se ei tarvitse tiedostavan mielen väliintuloa. Meitä voidaan siis hallita miellyttävin tuoksuin, koska emme välttämättä osaa panna niitä merkille.

Näköaisti ei samalla tavalla anna meidän irtautua tiedostamisesta. Ainakin kieli-ihmisellä tiedostava vaihde on silmässä kirjaimellisesti läpi vuorokauden. Jos ravintolan ovimies pyytää takkini sijoittamisesta kiinnityskoukkuun ”pari euroo”, paljonko minun pitäisi ojentaa hänelle? Minun ajattelussani pari on karkeasti jotain 2–3 euroa.

Paksu kämmen janoaa kuitenkin tasan kahta euroa, ei yhtään alle – ja yli menevää voitaisiin pitää tippinä. Meteorologeilla on sama periaate, kun he puhuvat paristakymmenestä asteesta. Määränilmauksesta tehdään tietoisesti kevyempi ja ylimalkaisempi, mutta ovimikko voisi käyttää täsmällisempää ilmaisua.

Minua hämmästyttää ihmiset, jotka puhuvat aamusta tarkoittaessaan vaikkapa kellonlyömää 2.00. Eikö se ole vielä yötä? Jos aamu alkaisi jo yökahdelta, yö kutistuisi nipin napin kaksituntiseksi – 23 on nimittäin vielä iltaa ja 00 on ”keskiyö”. Ja nyt voitaneen unohtaa anglosakseilta levinnyt tapa pitää aamuna koko ajanjaksoa keskiyöstä keskipäivään (latinan a.m. ja p.m.). Se ei uskoakseni istahda suomalaiseen aikakäsitykseen.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s