Saa kai sitä avautua

, ja mitä variantteineen ovat suomen kielelle leimallisia tarkistuskysymyksiä. Nämä ytimekkäät älähdykset kuuluvat keskusteluntutkimuksessa dialogipartikkeleihin, mutta arkipuheessa niillä on kätevä ja varsin taloudellinen vaikutus: puhekumppani saadaan toistamaan tai selventämään sanomaansa.

Vaikka kummallakin puhujalla on yhteinen kieli, voi keskustelun mittaan syntyä katkoksia, jotka torjuvat viestin sujuvan vastaanoton. Toinen osapuoli saattaa mongertaa epäselvästi tai kuuntelijan huomion ehkä varastaa jokin ulkoinen tekijä. Tällöin on näppärää tokaista puhekumppanille: ”Mitä?” Keskustelu pääsee jatkumaan.

Joukkoliikenteessä matkaavana kielitieteilijänä altistun kuitenkin ammatin vaaroille: teen kielihavaintoja ja etsin niille selityksiä. Harva se päivä joudun kuuntelemaan, kun joku puhuu kännykkäänsä ja puhelussa ei ole muuta kuin tarkistuskysymyksiä.

Esim.

”Mä tuun just kotiin päin… tä? Ai mitä pitsaa? Hä? Siis sitä oregano- hä? Oot sä ite jo himas? Tä?”

Tässä vaiheessa mieleni tekisi riistää luuri matkatoverilta ja tarjoutua maailman ensimmäiseksi tulkiksi kieliparille suomi–suomi. Kun vaunu on taustahälytön, linjassa ei voi aina olla vikaa ja kielikin vaikuttaa olevan yhteinen, minun on mahdoton ymmärtää, miten kommunikaatio voi olla noin vajavaista.

Nuorison keskuudessa yleisin sana ei ole v-sana vaan juuri tuo tarkistuskysymys hä–tä–mitä-akselilla.

Esim.

”Lähetteks te dokaa?” ”Hä?” ”Lähetteks te dokaa?” ”Joo, kyl me aateltii…” ”Tä?” ”Nii, et jos jossain on käty [= kämppä tyhjänä].” ”Häh?” ”Tä?”

Onko nuoriso kuunnellut musiikkia liian lujalla? Vai onko kyse muoti-ilmiöstä? Onko muodikasta olla seuraamatta puhujaa ja tämän sanottavaa? Onko sosiaalisesti tavoiteltavaa nöyryyttää puhujaa vaatimalla tätä toistamaan sanomansa useasti?

Miksi minä pystyn seuraamaan keskustelua vaivattomasti? Miksi minä kyselen koko ajan?

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Saa kai sitä avautua

  1. JohannesUristi sanoo:

    Sukulaisilmiö tälle on se, kun keskustellaan kumppanin kanssa ja tämä kysyy automaattisesti ”mitä?” ennen kuin aivot ovat edes tiedostaneet ensimmäisen lauseen. Tällöin on turha toistaa lausetta, vaan usein vain kannattaa odottaa pieni hetki, kunnes kaverin aivot ovat ehtineet rekisteröidä alkuperäisen puheen.

  2. agricocacola sanoo:

    Aivan totta tämäkin.

  3. Paluuviite: Liikaa välimerkkejä | Agricocacola

  4. Lembre-se, é importante adquirir calçados com preços acessíveis,
    para não repassar um quantidade basta na hora de vender calçados em lar. https://www.instagram.com/rede_tabarato/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s