Saamelaisille pesimärauha

Kielipesä on päiväkotimainen kielikylpylä, jossa lapsille opetetaan yleensä pientä, kuilun partaalla otettaan parantelevaa kieltä. Suomessa kielipesivät etenkin saamelaiset, joiden kaksi uhanalaisinta kieltä, koltansaame ja inarinsaame, kaipaavat kipeimmin lapsenmielisiä puhujia jatkamaan kielten elämää tulevaisuuteen.

Niin, ei siis ole yhtä saamen kieltä, vaan ”saame” jakautuu lukuisiin saamelaiskieliin, joista Suomessa puhutaan kolmea ja naapurimaissamme kaikkiaan kymmentä saamea. – Samaan yleiseen harhakäsitykseen niputan senkin, että ihmiset kuvittelevat viittomakielen olevan yksi ja sama kansainvälinen kieli, vaikka myös viittomakieliä on maailmassa roppakaupalla. Suomessa käytetään kahta: suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.

Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela sohi ampiaispesää viime viikolla laukomalla omia näkemyksiään HS:n yleisönosastossa kielipesien suoranaisesta haitallisuudesta ja kielen pakkosyöttämisestä lapsille. Lisäksi hän vakuutti, että kieli on vain kommunikaation väline.

Tällaisia ajatuksia minun on yhtä helppo ymmärtää kuin sitä, että joku repisi viisikymppisiä kadulle. Mistä lähtien historian professori on pätevöitynyt kielitieteen ammattilaisena? Eikö uudessa roolissa olisi suotavaa osoittaa perehtyneisyyttä ainakin kielen oppimisesta, monikielisyydestä ja vähemmistökielistä tehtyihin tutkimuksiin?

Suomalaisissa päiväkodeissa on varmaan pakkosyötetty kaalia ja sieniä, mutta en hevin kutsuisi (esi)vanhempien kielen opettamista pakkosyöttämiseksi. Muksut saattavat tietenkin potkia aamulla kurahousuja pois jalasta ja mylviä, etteivät halua päiväkotiin, mutta en tulkitsisi vielä tätä kannanotoksi nykyisiä ja tulevia kielipesähankkeita vastaan.

Luottaisin erityisesti vanhempien harkintakykyyn lastensa tulevaisuutta sommitellessaan ja heidän hyvinvointiaan arvioidessaan. Jollei todisteita lasten henkisestä piinasta ole esittää, väitteet pakkosyötöstä on tulkittava loanheitoksi.

Saamen kieliä voi pitää Suomen ja koko Euroopan alkuperäiskielinä – kauemmas historiaan on vaikea nähdä. Suomalaiset eivät arvosta juuriaan, koska he eivät muista vanhaa henkistä perintöään ajalta ennen kristinuskoa. Menneinä vuosisatoina on siteet juuriin katkaistu harhaoppeina. Ja tänä ihmeellisenä aikana tosiaan tapaa myös ihmisiä, joiden mielestä Suomessa pitäisi puhua vain englantia.

Ymmärrän kyllä, että tavallisen kielenpuhujan on usein vaikea nähdä kielen moniulotteisuutta ja sitä, miten kieli kuljettaa puhujiensa oppeja, identiteettiä ja maailmankatsomusta. Kaikki tämä kuulostaa helposti hippihömpötykseltä, joka ei paljon paina talouden pyörittämässä nykyvilskeessä.

Luonnolliset kielet eivät ole vain kommunikaation välineitä. Sekin on sitkeä väärinkäsitys. Kielitieteessä kommunikaation välineinä pidetään lähinnä ohjelmointikieliä, kuten Javaa ja C:tä, jotka ovat keinotekoisia, tiettyä tarkoitusta palvelemaan luotuja kieliä ilman henkistä latausta. Vaikka formaalien kielten ilmaisuvoimassa on eroja, näppärällekin koodaajalle tuottaa vaikeuksia lähettää ohjelmointikielellä kirjoitettua rakkausviestiä söpölle nörttitytölle.

Kielipesä takaa sen, että lapsi oppii kieltä monipuolisesti ja harjaantuu sen avulla arjen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Suomen kielen oppimista kielipesätoiminta ei tietääkseni uhkaa, koska lapset oppivat suomea joka tapauksessa. Tuloksena onkin kaksikielisyys, joka päinvastoin edistää lasten suoriutumista yhteiskunnassa.

Kielipesätoiminnalle suodut setelit ovat tietysti mitä suurimmassa määrin mielipidekysymys, johon jokaisella on oikeus esittää oma kantansa. Mutta kielitieteen tulokset eivät ole mielipidekysymyksiä, ja jos niistä on eri mieltä, ne on syytä kumota tieteellisin menetelmin. Professorinkin kannattaa harkiten esiintyä vieraiden alojen asiantuntijana.

Kokemus on jotain, mitä sinulla ei ole, kunnes saat sitä – heti sen jälkeen kun olisit tarvinnut sitä.

Kategoria(t): Luokittelematon Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Saamelaisille pesimärauha

  1. Seisaritar sanoo:

    Kummallisen sivistymättömiä kannanottoja professorilta! Luulisi nyt vähintään koulutettujen kansalaisten ymmärtävän monipuolisen kielitaidon merkityksen.

    Ikinä en ole kyllä kuullut kenestäkään, jolle olisi ollut haittaa siitä, että hän on saanut oppia useampia kieliä. Nimenomaan lapsena kieltenopiskelu pitää aloittaa – mieluiten alle kouluikäisenä – koska silloin kielet oppii helpoiten. Aikuisena kielen oppiminen aakkosista alkaen on huomattavasti hankalampaa. Toisaalta mitä useampaa kieltä osaa, sitä helpompaa on oppia uusia kieliä (ainakin saman kieliperheen sisällä), koska kielissä on niin paljon yhteistä.

    Kielipesä on vähän eri juttu kuin menneinä vuosikymmeninä Tornionjokilaaksossa (ja muualla Ruotsissa, missä oli paljon suomalaisia) harrastettu ruotsin pakkopuhunta, ts. lapsia kiellettiin käyttämästä äidinkieltään, heidät haluttiin ruotsalaistaa. Moni menetti tässä rytäkässä äidinkielensä kokonaan, mutta tästähän kielipesissä ei ole kyse.

  2. Erno sanoo:

    Kyllä me nörtit saamme taivutettua ohjelmointikieliäkin tarpeisiimme 🙂

    return U && I ? U ❤ : false;

    Kyllä tällä voisi hyvinkin pyytää neitoa treffeille 🙂

  3. agricocacola sanoo:

    Jos joku neito tuohon syöttiin tarttuu, olet takuulla palkintosi ansainnut. 🙂

  4. Johannes Uristi sanoo:

    Totta on, että vieraiden tieteenalojen edustajien on oltava kieli keskellä suuta, kun kommentoivat muiden tieteenalojen asioita. Toisaalta tällaiset kommentit ja arviot voivat myös rikastuttaa keskustelua tuoden uusia näkökulmia.

    Mielestäni kieliä ei tule ”keinotekoisesti” pitää elossa. Jos luontaisia puhujia jollekin kielelle ei riitä, ei kieltä voida pitää väkisin elossa laittamalla lapset sitä opiskelemaan. Jos joku kieli on häviämässä niin eikö siihen ole syynsä? Miksi toiset kielet menestyvät, toiset eivät? Vertaisin tätä, ehkä haparoiden, yrityksen konkurssiin: yritystä voidaan pitää elossa pumppaamalla siihen rahaa, mutta se tarkoittaa sitä, että rahaa vääjäämättä häviää, koska toiminta ei ole kannattavaa. Lapsille voidaan opettaa perinteisiä, häviämässä olevia, kieliä, mutta kiinnostaako se heitä oikeasti? Entä heidän lapsensa? Jossain vaiheessa ketju väkisinkin katkeaa. Kyse on vain siitä, milloin.

  5. agricocacola sanoo:

    Edelliselle blogialustalle pulpahti vielä yksi vastine nimimerkiltä Leila 24.10. Kommentti kuului näin:
    ”Johannes: Kielen myötä katoaa kulttuuriperinnettä. En myöskään ole täysin vakuuttunut siitä, että lapset tai edes nuoret itse välttämättä tietäisivät, mikä heille on parasta (vaikka lasten mielipide onkin otettava huomioon ikätason mukaisesti). Olen tutustunut useisiin saamelaisiin aikuisiin, jotka eivät ole lapsena oppineet (iso)vanhempiensa kieltä ja koettavat sitä sitten aikuisena opiskella, kun tahtovat ymmärtää kulttuurisia juuriaan. Koko tässä keskustelussa on toki kyse myös siitä, mitä pitää arvokkaana. Minulle kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on itseisarvo, josta ei tarvitse olla mitään hyötyä. Vähemmistökielten osaamisesta voi tosin olla yllättävää taloudellistakin hyötyä.”
    -Agricocacola

  6. Vulgaaridarwinistinen argumentaatio (”fittest for survival” voittakoon) menee metsään, koska kaikki kielet kuuluvat samaan ekolokeroon. Saamen kieli ei ole olennaisesti perinteisen saamelaisen elämäntavan liitännäinen, jolla ei olisi mitään sijaa Lapin ulkopuolella. (Sanastoa tietysti pitää kehittää uusien elämänalueiden tarpeisiin kielessä kuin kielessä, mutta tämä on ihan oikeasti pulmista pienin.)
    Korpela ei valitettavasti ole yksin. Jokainen, joka osaa jotain kieltä, on mielestään kielitieteen ja kieliasioiden asiantuntija. Mikä puolestaan liittyy siihen, että kielen ja sen toiminnan tuntemus ei muka kuulu yleissivistykseen. Koulussa opitaan parhaimmillaan pilkkusääntöjä tai sijamuotojen nimiä, pahimmillaan ei edes sitä, mutta ei esimerkiksi maailman kielten monimuotoisuutta. Ja sitten onkin jopa päättäjien tietämys 1800-luvun tasolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s