Tiesitkö, että…

…kansainvälinen möhläykseen viittaava lainasana fiasko tarkoittaa italian kielessä ’pulloa’? Kenelläkään ei kuitenkaan ole varmaa vastausta siihen, miten pullo liittyy täydelliseen epäonnistumiseen, paitsi tietysti rappioalkoholistilla.

…suomalaisten kontakti-ilmoitusten yleisimmät adjektiivikliseet ovat naisilla itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva ja miehillä kunnollinen? Huoh.

ilmailukielessä hätälaskulla tarkoitetaan tilannetta, jossa lentokoneen on välttämätöntä laskeutua lähimmälle sopivalle lentokentälle tilanteen selvittämistä varten, kun taas pakkolaskulla tarkoitetaan sitä, että koneen moottorit sammuvat lennon aikana? Yleiskielessä sanoja käytetään synonyymisesti.

…kielentutkijat Sauli Takala ja Kari Sajavaara ovat laskeneet, että 17 % tekstin sisältösanoista voi olla tuntemattomia, jotta teksti on vielä ymmärrettävää? Sisältösanat ovat sanoja, joilla on oma merkitys (marsu, epävirallinen, hinkkaa), ja ne ovat kieliopillisten sanojen vastakohta (myös, harvemmin, nykyään). – Toisin sanoen voit tajuta kaiken vieraskielisestä tekstistä, kunhan ymmärrät 83 % sisältösanoista.

…sana pleksi(lasi) on oikeastaan polymetyylimetakrylaattia eli akryylia? Pleksi-sana on nimittäin saanut alkunsa tuotemerkistä, saksalaisesta Plexiglas-valmisteesta. Sama tarina kytkeytyy styroksiin, joka on itse asiassa polystyreenia. Pleksi ja styroksi kuuluvat joka tapauksessa yleiskieleen; pitkät kemialliset nimet jääkööt suosiolla muoviteollisuudelle.

…Suomen luonnonvaraisista kaloista eniten lempinimiä on ilmeisesti hauella? Näihin liikanimiin kuuluvat esim. haisuli, krokotiili, pitkänaama, räikkönen, särjensurma, silakkasilppuri, luuleuka ja polkupyörän pumppu. Hieman epäilen, miten paljon näitä todellisuudessa käytetään.

…amerikanenglannissa käytetty käsite swatting viittaa perättömään hätäilmoitukseen, jossa häirikkösoittaja sepittää viranomaisille satuja vaikkapa ammuskelusta tai pommista saadakseen poliisin erikoisjoukot ryntäämään jonkun pahaa-aavistamattoman poloisen olohuoneeseen?

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: Tiesitkö, että…

  1. Hansu sanoo:

    Tästä huomaa hyvin sen, miten puhekielen moninaisuus ja siinä laajasti käytetyt ilmaisut ovat vakiinnuttaneet asemansa suomen kielessä (huolimatta alkuperästä). Kieli kehittyy jatkuvasti, kun sitä käytetään luovasti ja erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa. En usko, että kalastusta harrastamaton tunnistaa kovinkaan montaa lempinimeä hauelle, mutta tietämys jonkin toisen aihealueen sanoista saattaa olla vailla vertaa!

    • Kiia sanoo:

      Kielen kehittyessä jatkuvasti herää myös kysymys, koska jokin puhekielessä käytetty sana vakiintuu käytettäväksi yleiskielessä. Myös kielen konteksti määrittelee sanan merkityksen, erityisesti sanoilla joilla on monia merkityksiä. Henkilölle jolla on heikommat taidot tulkita sosiaalisia tilanteita ja keskustelusävyjä tälläisten sanojen merkityksen ymmärtäminen saattaa olla haastavaa. Puhekielessä myös kulttuurin merkitys korostuu. Esimerkiksi Hauen lempinimi Räikkönen lienee vielä vieraampi henkilölle, joka ei tunne suomalaista kulttuuria lainkaan.

  2. agricocacola sanoo:

    Kalastusslangi on varmasti eräänlaista salakieltä, kuten slangin luonteeseen kuuluu. Sanasto voi motivoitua niin erilaisista ja erikoisista taustoista, ettei ulkopuolinen voi välttämättä mitenkään päätellä ilmauksen alkulähdettä. Onko esim. jokin suomalaisesta järvestä noussut kalayksilö joskus muistuttanut naamavärkiltään (tai ääntelyltään?) F1-kuski Räikköstä? Sellaisen kalan viskaisin kyllä heti takaisin.

  3. Hanna sanoo:

    Räikköseksi kutsuttu hauki sai minut miettimään, mitä muita merkityksiä ihmisten nimille on annettu suomen kielessä ja mistä nämä uudet merkitykset ovat saaneet alkunsa. Jos halutaan sanoa tosi paljon, saatetaan käyttää sanontaa ”ihan simona”. Urpo tai Yrjö eivät myöskään tänä päivänä ole kovin imartelevia nimiä johtuen niiden kaksoismerkityksestä. Olen usein myös miettinyt, kuka oli H. Moilanen :D?

    • agricocacola sanoo:

      Muistaakseni salaperäisen H. Moilasen taustaa on yritetty toden teolla selvittää, mutta alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Vahvistamattomia teorioita kyllä velloo.

  4. Anni sanoo:

    Enpä ole ikinä kuullut haukea kutsuttavan räikköseksi. Joka päivä oppii jotain uutta. Mistä tämä nimitys lienee saanut alkunsa? Tämänlaiset nimestä käsite -ilmiöt voivat luullakseni alkaa hyvinkin pienestä. Itse olen ystävieni kanssa kutsunut tietynlaista nutturaa ”ullaksi” erään tuntemamme Ulla-nimisen henkilön mukaan, jolla oli aina tämä tietty nuttura eli ”ulla” päässä.

    Nimien käsitteiksi muuttuminen on mielestäni mielenkiintoinen ilmiö. Mitä suuremman yleisön sille saa, sitä yleisempi siitä tulee ja ajan myötä siitä voi muodostua käsite suomen kieleen. Sama voi tietysti käydä myös toisinpäin (sanasta nimi). Median avulla ilmiöt ja sanonnat voivat levitä koko Suomeen hyvinkin lyhyessä ajassa, ja pian siitä onkin jo muodostunut käsite. Jos puhumme Jytkystä, ei varmasti jää kovin monelle arvoitukseksi, kenestä julkisuuden henkilöstä on puhe.

    Kielenkehitys on jännittävä asia. Emme voi aavistaakaan, mihin suomen kieli on 50 vuoden kuluessa muuttunut. Suomen kieli on myös siitä erikoinen kieli, että voimme väännellä sanoja melkein mihin muotoon haluamme, ja hyvinkin ”vääräoppista” suomea on mahdollista ymmärtää. Itse puhun välillä mehkasta (mehu), veskasta (vesi), matskusta (maito) tai pultsista (pullo) ja asiayhteyden kanssa sana, jota ei ole olemassakaan, on ymmärrettävä. Tiedän, harrastan todellista suomen kielen pahoinpitelyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s