Kenellä on oikeus nimetä?

Kun kansan sallitaan itse nimetä itsensä, ulkopuolisilta katoaa yksinoikeus määritellä kansaa. Historian saatossa on ollut tyypillistä, että valtakulttuuri on yksipuolisesti nimennyt heikon ja alistetun kansan, mikä on jälkeenpäin tulkittu syrjiväksi. Näitä mm. kolonialistisen ajan valtasuhteita lakaistaan kuumeisesti maton alle, mutta voiko tällainen tiedostaminen synnyttää uusia ongelmia?

Eteläisessä Afrikassa ei asu enää hottentotteja vaan khoita. Rumana pidetty hottentotti-nimitys syntyi 1600-luvulla, kun hollanninkieliset maahanmuuttajat jäljittelivät khoin kielen äänteitä. Eurooppalaisille naksaus- ja maiskausäänteet olivat vieraita, joten he kiusallisesti nimesivät kansan ja kielen ’änkyttämistä’ tai ’takeltelua’ kuvaavan sanayhdistelmän (hot en tot) mukaan.

Onkin luontevaa, että nykyään suositaan kansan omakielistä nimitystä khoit. Ongelmallista on tosin päinvastainen asenteellisuus: khoi tarkoittaa khoiksi ’oikeaa ihmistä’, minkä voi yhtä lailla tulkita syrjiväksi. Ovatko muiden kansojen ja kulttuurien jäsenet jotenkin vääriä ihmisiä?

Kotimaisella puoluekentälläkin on taisteltu oikeudesta nimiin. Kun PS-puolue vaihtoi englanninkielisen nimensä True Finns muotoon Finns Party, monet olivat närkästyneitä, mitä meistä ulkomailla ajatellaan. Eiväthän kaikki suomalaiset ole perussuomalaisia, joten puolueella ei pitäisi olla yksinoikeutta mielikuvaan siitä, että puolue on ”kaikkien suomalaisten puolue”.

Yhdysvalloissa jotkut tuntevat kollektiivista syyllisyyttä intiaani-nimityksestä. Arvopuhtaampi nimitys on Amerikan alkuperäisasukas, joka saisi valtaväestön tuntemaan olonsa poliittisesti korrektimmaksi. Minulle intiaanit ovat intiaaneja. Intiaanit eivät ole Amerikan alkuperäisasukkaita, koska he ovat polveutuneet Afrikassa eläneestä hominidista ja lähteneet vaeltamaan pitkin maita ja mantuja – khoita ja bantuja. Alkuperäiskansoja ei ole olemassakaan.

On esitetty väitteitä, että Risto Kyyhkyläinen (nyk. Kristoffer Kolumbus, tulev. Cristoforo Colombo) ei luullutkaan päätyneensä Intiaan, vaan nimitys intiaani on peräisin espanjan sanoista En Dios, joka tarkoittaa ’Jumalassa’. Oli intiaani-sanan alkuperä mikä tahansa, Suomessa ei ole vielä onneksi tiedostettu tämän perinteisen ilmauksen kieroutta. Mutta kukapa tietää, puhuuko meteorologi kymmenen vuoden päästä amerikanalkuperäisasukaskesästä (vanh. intiaanikesä). Nykyaikana kieltä muovataan niin vauhdilla, ettei perässä tahdo pysyä.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kenellä on oikeus nimetä?

  1. Seisaritar sanoo:

    Tähän kansanryhmän oikeuteen itse nimetä itsensä perustuu myös se, että sanasta ”neekeri” tuli myös suomen kielessä poliittisesti epäkorrekti joskus 90-luvulla. Jos tummaihoiset ihmiset itse eivät pidä siitä, että heitä kutsutaan neekereiksi, heistä ei pidä sitä nimitystä käyttää.

    Meillähän se oli täysin neutraali ilmaus, jolla viitattiin ihmisen ihonväriin, niin kuin sana ”negro” (joka tosin sekin lienee poistunut käytöstä). Suomalaisille (ainakaan vähän vanhemmille) siihen ei liittynyt mitään halveksuvaa. Kun kuitenkin tummaihoiset kuulivat siinä haukkumasanan ”nigger”, se oli hyvä poistaa käytöstä.

    Entäs sitten kotoinen vähemmistömme, mustalaisia vai romaneita? Jos nykyään joku Suomessa puhuu romaneista, mieleen tulevat ensiksi romanialaiset kerjäläiset, eivät Suomen mustalaiset. Muistan myös ainakin jonkun tunnetun mustalaisen olleen sitä mieltä, että haluaa tulla mieluummin kutsutuksi mustalaiseksi kuin romaniksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s