Ajan hampaassa alkavaa kariesta

Ruuhka-aikaan kuulin ihmisten voivottelevan, ettei metrossa saa istumapaikkaa kirveelläkään. Olin jo vähällä puuttua sananvaihtoon, mutta liukuportaat puksuttivat ylöspäin samaan aikaan kun parivaljakko etääntyi – alaspäin.

On nimittäin kiistatonta, että huhtikuussa 2004 eräs mieleltään järkkynyt mies humautti metrovaunussa toista matkustajaa kirveellä. Ja istumapaikka lankesi kuin manulle illallinen!

Toivottavasti en karkeuttani iskenyt kirvestäni kiveen. Tässä blogissa ei mässäillä väkivallalla, vaan kaikki perustuu useimmiten hyvään, toisinaan myös huonoon makuun.

Mutta mistä tämä manu-sanonta kumpuaa? Sanonta ei liity Manchester Unitediin, vaikka huippupalloilijoita ei takuulla nälässä pidetä. Kyseessä ei ole myöskään presidenttimme Manu, vaikka adjutantit ja palvelusväki olisivat häntä miten hemmotelleet kantamalla pikkusuolaista vuoteeseen saakka.

Manun merkitys on Kotuksen mukaan ollut paitsi ’ammattimies, mestari’ (substantiiveja) myös ’etevä, taitava’ (adjektiiveja). Talon sapuskat tarjoiltiin siis ilman muuta suutarille, sepälle tai muulle kädentaitajalle, joka uurasti talon hyväksi.

Vanhojen sanontojen selvittely valaiseekin entisaikojen elämänmenoa. Vielä ”valaistuneempiin” elämyksiin pääsee käsiksi, kun työntää näppinsä syvälle historiallisen kielitieteen multapaakkuun.

Kaksikko eli duaali oli varhaiskantasuomessa kieliopillinen luku, joka toimi mm. kaikissa nomineissa ja jolla pystyi viittaamaan tiettyyn kahteen asiaan. Saamelaiskieliin tämä lukukategoria jäi talteen. Muista lähikielistämme liettuassa kaksikko tunnetaan, mutta se on sävyltään auttamaton muinaisjäänne, johon törmää lähinnä vanhoissa runoissa ja murreteksteissä. Lukusarja etenee näin: mergina (yksikkö), mergini (kaksi tyttöä), merginos (monikko).

Tätäkin hyödyllisempi jemmaus olisi ollut yksikön ja monikon erottava n-tunnus omistusliitteissä. Nykysuomessahan me joudumme tyytymään samannäköisiin muotoihin, joista ei suoraan selviä, onko merkitys yksiköllinen vai monikollinen: ”Siirrä autosi!”

Pelkkä edellä mainittu ystävällinen pyyntö ei kerro, moneenko autoon viitataan. Nykykielessä tämä pieni mutta pippurinen tunnus ei jättäisi arvailulle sijaa: ”Siirrä autosi (yksi auto)!” tai ”Siirrä autoNsi (monta autoa)!”

Kehittyykö kieli aina automaattisesti parempaan suuntaan?

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s