Termi ihan kuutamolla

Toimittaja hämmästeli eilisessä nyt.fi-jutussa sanaa marsperä merkityksessä ’Marsin maaperä’. Termihän ei ole mikään uutuus, kuten jutussa raotettu HS:n uutisarkisto paljastaa, mutta ihmettelyä se jaksaa herättää.

Termikysymyksissä kannattaa aina vilkaista, miten alan omat asiantuntijat käsitteistävät ilmiöitä. Sen mukaan, onko alan termityöhön satsattu, voi auktoriteeteilta ja asiantuntijoilta saada joko hyvin tai huonosti perusteltuja termiratkaisuja.

Astronomit ja geologit käyttävät neutraalisti sanaparia (Marsin) maaperä, mutta sekalaisia mainintoja löytyy myös marsperästä. Kumpikaan ei siis ainakaan tässä mielessä ole poissuljettu vaihtoehto.

Selkeimmältä tuntuisi puhua yksinkertaisesti maaperästä, koska yhdyssanan alkuosa on irtautunut ahtaimmasta merkityksestään. Pitää muistaa, että maa-sanalla on paljon muitakin merkityksiä kuin ’maapallo’. Maaperällä tarkoitettaisiin siis yleisesti taivaankappaleen kuoren päällystä ottamatta varsinaisesti kantaa, millä planeetalla tai muulla vastaavalla tallustetaan (tai tellustetaan).

Kielitoimiston sanakirjan mukaan maaperä tarkoittaa ’kallioperää peittäviä maalajikerrostumia’ ja Tieteen termipankin mukaan ’maapallon kivikuorta eli litosfääriä peittävää maavaippaa, joka koostuu erilaisista maalajeista’. Varsinkin jälkimmäisessä määritelmässä häilyy ajatus juuri maapallon pintakerroksesta ominaispiirteineen, mikä mutkistaa tilannetta ja puoltaa erillistä marsperä-termiä.

Jutussa haastateltu entinen Kotuksen kielenhuoltaja Laura Niemi piti marsperää leikittelevänä ilmauksena, joka luo arkisen vaikutelman. Hän kirjoittaisi termin isolla: Mars-perä. Minustakin termissä on kaikesta johdonmukaisuudestaan huolimatta turhan keinotekoinen analogia. Vaikka marsperä on konkreettinen ilmaus, lukija ei välttämättä hahmota ilmausta heti toivotulla tavalla. Maaperä sen sijaan ei herätä hämmennystä eikä tulkintaongelmia.

Marsperää mukaillen on epävirallisessa käytössä myös termi kuuperä. Kun avaruustutkimus ottaa uusia harppauksia, tulevaisuudessa pitäisi samalla logiikalla ottaa käyttöön myös termit merkuriusperä, plutoperä ja vaikkapa erisperä (eräs kääpiöplaneetta).

Mieleeni tuli myös sellainen termi kuin maatamo, joka on koostettu sanoista maa ja kuutamo. Merkitys ei tosin ole aivan vastakohtainen kuutamolle, vaan se on ’Maan heijastaman auringonvalon valaisema Kuun varjoisa puoli’.

Kysymykseen marsperän kelvollisuudesta ei taideta saada täydellistä vastausta, kuten ei myöskään ole saatu siihen, voiko jaloilla valmistettua tekelettä myydä käsityönä.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Termi ihan kuutamolla

  1. Toby sanoo:

    Hyvää pohdiskelua hauskasta aiheesta!

  2. Henna sanoo:

    Heh! Törmäsin vasta blogiisi pienen googlettelun seurauksena, ja jäin pitkäksi aikaan lueskelemaan mukavan humoristisella otteella kirjoittamiasi tekstejä. Olen myös itse juuri aloittanut kirjoittamaan blogia erilaisista kieli-ilmiöistä. Käyhän kurkkaamassa, jos kaipaat luettavaa. http://sananikkari.blogspot.fi/

  3. agricocacola sanoo:

    Kiitos palautteista! Mukavaa, että Suomesta löytyy muitakin kielibloggaajia. Meitä on nähdäkseni vain kourallinen, tunnetuimpana tietysti Kotus-blogin postailijat. Ja Henna, pääsit heti suosikkeihini.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s