Älä rääkkää sitä vanhaa kääkkää

Kielessä takerrutaan liian usein rumiin tai ärsyttäviin sanoihin. Kunpa synkkyydessä vellova katse käännettäisiin useammin eloisaan ja vivahteikkaaseen ilmaisuun.

Minusta kauneimpiin sanoihin törmää useimmin vanhoissa saduissa ja muutenkin vanhassa kirjakielessä. Jotain lyömättömän liikuttavaa on vaikkapa sanoissa sangen iso, seisoa kelteisillään, tule kernaasti, kosolti kärsivällisyyttä, kulkea veräjästä, pitkä taival ja voimakas kaiho.

Niihin on jotenkin pakkautunut sellainen tunnelataus, ettei kukaan jää mielleyhtymistä kylmäksi. Lisäksi ne edustavat hiukan vanhahtavaa, konstailematonta kieltä.

Kun kauneinta sanaa kysyy, kärkikastiin tuppautuvat tavallisesti sellaiset tutut substantiivit kuin äiti, aalto, rakkaus, lumi, kulta, sauna, koti ja aamu. Ihmisen täytyisikin olla henkisesti tasapainoton, jos vastauksena olisi nominien sijasta että (konjunktio), viisi (numeraali) tai varmaan (adverbi).

Kaikki kauneimpien sanojen luetteloon äänestetyt sanat henkivät läheisyyttä, nostalgiaa ja lämpöä. Huomataan, että sanojen muoto ja merkitys kietoutuvat toisiinsa. Vastaajat ovat tiedostamattaan antaneet jopa enemmän painoarvoa kauniille merkitykselle kuin äänneasulle. Tämäpä lohdullista: sisäinen kauneus päihittää lopulta ulkoisen pintakiillon.

Rakkautta lukuun ottamatta kauniissa sanoissa on harvoin r:ää. Etusijalla näyttävät olevan takavokaalit (a, o, u), harvemmin etuvokaalit (ainakaan y, ä, ö). Poikkeuksena äiti. Vokaalisoinnussa neutraalit vokaalit (e, i) ovat tässäkin yhteydessä neutraaleja.

Luonnollisen kauniita sanoja ovat nimensä mukaisesti monet luontosanat, kuten helmi, pilvi, sade, usva, kaisla, kielo ja utu. Viimeisessä häiritsevät tosin assosiaatiot opiskelumuistoihini Turun yliopistosta, joka käyttää UTU-lyhennettä.

Jos merkitys ei vaikuttaisi, esimerkiksi haaska voisi aivan hyvin olla kauneimpia sanojamme. Näkynä raatokärpästen valloittama verinen haaska ei tietenkään vastaa ihmisten kauneusihanteita. Joissakin äänestyksissä myös auer on kuulunut kauneimpiin sanoihin, mutta en tiedä, onko Ulvilan tapaus laskenut tämän kaunottaren pisteitä. Nykykielessä harvinaiseksi käynyt auer-sana merkitsee ’pölyhiukkasten poudalla aiheuttamaa siniharmaata ilman sameutta’ (Kielitoimiston sanakirja).

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s