Kartallapysyvyys eri tärkeää

Kieli muuttuu, hokevat kaikki, mutta niin muuttuu koko maailma ympärillämme. Kieli peilaa ihmisen ajattelua ja tarjoaa lajimme keskinäisen viestinnän tarvitsemat ilmaisukeinot. Pysyäkseen maailman menossa mukana onkin kaikkien olennaista seurata aikaansa ja päivittää jatkuvasti tietojaan. Yleissivistystä ei voi korvata älypuhelimella.

Koska minusta on kiintoisaa suorittaa kanssaihmisiin kohdistuvia tarkkailutoimenpiteitä, jaan nyt lämmönsekaisin tuntein viime aikoina kohtaamiani väärinkäsityksiä – kaikki raa’anlihansitkeitä harhaluuloja, monet jopa sellaisia, joita olen jo monet kerrat pyrkinyt voimattomana oikaisemaan.

Pysäköintikiekkojen muotovaatimuksiin tuli helpotus tämän kuun alusta, mutta pääsääntö ei ole muuttunut siitä, kun isoisä lampun osti. Saapumisajaksi asetetaan seuraava tasa- tai puolituntinen, ei lähin. Mikä pahinta, tästä jääräpäisyydestä voi jopa joutua pulittamaan.

Seuraavastakin saa vääntää. Monien on vaikea ymmärtää, että 20 vuotta täyttänyt saa ostaa viinaa. Ikäraja ei siis ole 21, 22 tai 25, vaikka miten jankattaisiin mustaa valkoiseksi. Nykyinen alkoholilaki ikärajoineen on tullut voimaan vuonna 1995. Sitä edeltänyt alkoholiasetus on vuodelta 1968, enkä löytänyt sieltäkään moista ikärajaa väkevien ostolle.

Klassikkopöljyys puolestaan on se, että Kiinan muuri näkyy avaruudesta. Vaikka käsite ”avaruus” määriteltäisiin vapaamielisesti esim. satelliittien korkeudeksi (sadoista tuhansiin kilometreihin), ihmiset sekoittavat pituuden ja leveyden. Muuri on toki pitkä mutta ei kovin leveä, saati ympäristöstä erottuva. Sama kuin tiirailisi piiiitkää spagettinauhaa pilvenpiirtäjän huipulta. Näkyykö, neilarmstrong?

Seuraava harhaluulo sen sijaan kismittää minua, mutta eri tavalla. Huomautetaan, että ajokortti ei itse asiassa ole virallinen henkilöllisyystodistus. Se on totta. Ajokortti toimii virallisesti vain osoituksena ajo-oikeudesta. En tosin ymmärrä, miksi.

Ajokorttihan on poliisin myöntämä virallinen asiakirja, joka kelpaa mainiosti ratsiassa päivystävälle poliisiupseerille muttei varsinaisesti muualla asioidessa. Kela-korttikin kelpaa apteekissa, vaikkei siinä ole useimmilla edes pärstää. Miksi passi näistä poiketen kelpaa viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi? Sehän on pelkkä matkustusasiakirja. Passi on sanana peräisin keskiajan ranskasta (passeport), jossa se sananmukaisesti takasi haltijalleen oikeuden kulkea sataman kautta maasta toiseen.

Kielellisiä harhaluuloja tulee mieleen nimistöstä, mutta ne ovat edellisiä esimerkkejä viattomampia. Monet pääkaupunkiseudulla asuvat puhuvat Hyksistä viitaten Meilahden sairaalaan, vaikka Hyksin muodostavat muutkin pääkaupunkiseudun sairaalat ja yksiköt. Se on siis yläkäsite isolle organisaatiolle, ei yksi sairaala. Näin on ollut jo viitisentoista vuotta.

Itellasta käytin itsekin kapinallisesti luonnonvastaista nimeä Posti, ja ilmeisesti esimerkkiäni seuraten siirtyi tuo yhtiö käyttämään taas tuttua nimeään.

Luulenpa, että myös kuntaliitosten jälkeen asukkaat käyttävät vielä pitkään vanhoja paikannimiä, koska ne ovat kiinteä osa paikallista identiteettiä. Niin ikään monelle helsinkiläiselle Helsingin yliopiston metroasema on yhä Kaisaniemi, sillä se on tuttu ja kätevä nimi. Aina ”harhaluulo” ei ole harhaluulo vaan tietoinen valinta.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s