Otti ja kuoli

Suomen lauseopin outouksiin kuuluu ja-kiteymä. Siinä kaksi toisiinsa liittymätöntä verbiä yhdistetään ja-sanalla, jolloin saadaan aivan omanlaisensa idiomi.

Puliukko otti ja lähti. Hamsteri meni ja kuoli.

Tietoa tästä rakenteesta löytyy yhtä vähän kuin aivosoluja hankalan asiakkaani pääkopasta, joten käärin itse hihat ja tein pikku kartoitusta.

Ensimmäinen verbi on pelkkä neutraali koriste, sillä jälkimmäinen on se, joka tuottaa idiomin merkityksen. Etujäsen palvelee painotusta ja rytmillistä poljentoa. Mikään muu verbi ei taida edes sopia etujäseneksi kuin ottaa ja mennä.

Esimerkkien lauseet ovat tyyliltään aavistuksen arkisia ja sopivat parhaiten fiktioon, joten ja-kiteymää on vaikea kuvitella kovin vakaviin teksteihin, kuten puolueohjelmiin (joita on kylläkin vaikea ottaa vakavasti).

Rakenteella on myös isoja rajoituksia. Se toimii vain yksikön 3. persoonassa (EI: ”minä otin ja kuolin”). Jopa monikon 3. persoona tuntuu kömpelöltä (?”hamsterit menivät ja kuolivat”). Lisäksi ilmauksen on oltava aikamuodoltaan imperfektissä (EI: ”puliukko ottaa ja lähtee”), mikä onkin nimenomaan kertovien tekstien ominaispiirre.

Ja-kiteymään ei pidä sekoittaa vaikkapa lausetta ”puliukko riuhtoi ja hakkasi poliisia”. Siinä kumpikin verbi kantaa merkitystä ja ja-sana toimii normaalina rinnastuskonjunktiona. Molemmilta osiltaan merkityksellisiä ovat myös sellaiset vakiintuneet ja-ilmaukset kuin ”kiertää maat ja mannut” ja ”kylmyys meni luihin ja ytimiin”.

Lähimmäksi vastineeksi taitaa osua toteamus ”mene ja tiedä”, jossa esiintyy niin ikään merkityksetön mennä-verbi. Ilmaus eroaa kuitenkin olennaisesti alun esimerkeistä, sillä se on käskymuodossa, 2. persoonassa ja aikamuodoltaan preesensissä!

Mikä on mahtanut saada ja-kiteymän valtaamaan paikkansa kielessämme? Mitä merkitys- ja tyylieroja syntyy, kun muokataan esimerkit tavallisiksi yksiosaisiksi verbi-ilmauksiksi?

Puliukko lähti. Hamsteri kuoli.

Ja miten mehukkaan tarinan saisi aikaan tällaisesta kirjan aloituksesta?

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Otti ja kuoli

  1. Ensiksi rupeaisin selvittämään, miten näitä rakenteita esiintyy suomen murteissa ja erityisesti onko kyseessä itämurteisuus. Molemmilla on nimittäin aivan täsmällinen vastine venäjässä: vzjal i umer ’otti ja kuoli’ (ja nopealla guuglauksella löytyy взял и… -rakenteita vaikka kuinka), po(j)di znaj ’mene tiedä’.

  2. Mutta kyllä ilmauksen taustalla varmaan on noita yleisempiäkin periaatteita. Unkaristakin löytyy hyvin samanlainen ”fogta magát és…” (’otti itsensä ja…’) -rakenne, ja unkarin ja venäjän kielen välillä ei ole ollut juuri mitään kontakteja.
    Noin yleisemmin ottaenhan tämä rakenne on sukua myös koloratiivirakenteille (mennä vemputtaa, puhua pulputtaa) ja muille samantapaisille pariverbirakenteille, joita itse asiassa kai löytyy maailman kielistä aika laajalti.

    • blogulblog sanoo:

      Hungarian borrowed many words from especially the neighboring Slavic languages.
      Unkarin kielen lainasanojsta: slaavilasia (27%), latinaa (25%), saksaa (17%), turkkilaisia ​​(16%).

  3. agricocacola sanoo:

    Tarjosit semanttisen veisailuni rinnalle avartavan katsauksen muiden kielten vastaavaan rakenteeseen. Venäjän osaamattomuus on harmittavimpia lingvistisiä rasitteitani. Venäjässähän esim. kopulaa käytetään vähemmän kuin suomessa.

  4. Toby sanoo:

    Mahtavaa tekstiä! Hykertelin oikein lukiessani. Tiesitkö muuten, että ”ja” tarkoittaa Hämeessä ”myös”?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s