Sanojen merkitys eli mitä ne meinaa

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi karkauspäivänä päivitetty versio. Sanakirjan nykyiseksi päivitystahdiksi on vakiintumassa yksi vuosi, kun entisaikaan saatettiin uutta päivitystä vartoa neljäkymmentä vuottakin. Nykysuomen sanakirja (1951–1961) ehtikin hyvän aikaa sementoida suomalaisten kielikäsityksiä, ennen kuin Suomen kielen perussanakirja (1990–1994) siivitti Kekkoslovakian nykyaikaan.

Mukana on siis tietysti paljon vanhaa, ripaus uutta, jotain lainattua ja jotain kaikkia sateenkaaren värejä edustavaa.

Huh, ainakaan siistijää ei ole kelpuutettu tähänkään versioon. Siivooja on kaiketi likaisin keinoin onnistunut taklaamaan poliittisesti korrektin kilpailijansa sanakirjan odotushuoneen vahatulta lattialta. Netin rekrysivustoilla haetaan silti tälläkin hetkellä siistijöitä, joihin saatamme näköjään törmätä ensi kesänä vaikka Linnanmäellä (jos emme katso eteemme).

Avioliitto-sanan merkitystä lavennettiin jo tätä edelliseen versioon, sillä maailmalla on jo yleistä, että samaa sukupuolta edustavat voivat solmia liiton. Rakkaus on sokea, eikä avioliitossakaan ole enää kyse miehen ja naisen ”jutusta”, sillä ”sukupuolen” ei tarvitse enää ”rajoittaa” ”parin” ”valintaa”.

Asiakas on tutusti ja turvallisesti henkilö, joka asioi liikkeessä, virastossa tms. tai ostaa jotain ammatinharjoittajalta. Sana on silti jo pitkään levittänyt etäpesäkkeitä muihinkin yhteyksiin.

Asiakas on aina oikeassa, sanoo typerä vanha sanontakin. Jos nimittäin asiakas on aina oikeassa, miksei rikosseuraamusasiakkaita (esivanhempiemme kielessä: vankeja) lasketa vapauteen? Kaikki vangithan ovat aina syyttömiä. Rikosseuraamusasiakas on kuulemma kätevä yläkäsite erilaisille rikosseuraamusten suorittajille.

Voisiko tätä produktiivista asiakas-perusosaa hyödyntää muissakin yhdyssanoissa? Vainaja voisi olla korrektimmin hautaustoimistoasiakas, vaikka ei enää pystykään äänestämään jaloillaan.

Perussuomalaista tarkoittava persu luonnehditaan sanakirjassa paitsi arkiseksi (vrt. persaukset) myös ”usein halventavaksi”. Takapäähän viittaava persu on minustakin etupäässä arkityylinen, mutta samalla se rinnastuu luontevasti muihin puolueiden kannattajista käytettyihin nimityksiin: demari, kokkari, kepulainen, vasuri ja krisu. Muuta ytimekästä ilmausta ei ole, ja kyllähän kepukin pettää aina.

Jostain syystä halpuuttaa-verbi on jäänyt rannalle ruikuttamaan. Toisaalta jos yksi vähittäiskauppaketju halpuuttaa – tai no, pannaan sekin lainausmerkkeihin – siis ”halpuuttaa”, kun koko muu yhteiskunta kallistaa ja lisää kansalaisten taloudellista ahdinkoa, ei voi kuin tuhauttaa ilmat sieraimista.

Tätä kirjoittaessani puhutaan jälleen äitiyspakkauksen nimityksen sukupuolisidonnaisuudesta. Vauvanpakkaus olisi ilman muuta järkevin sana. Isyyspakkaus puolestaan on tuoreen isän miespuolisten kaverien koostama lahja, joka sisältää mm. lekan viinaa, sikareita ja korvatulpat. Se on aivan eri asia kuin tämä upea suomalainen keksintö.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s