Kun sanakirjantekijä nukahti

Jos valveutunut kirjoittaja epäröi jonkin sanan kirjoitusasua tai merkitystä, hän tarkistaa asian sanakirjasta. Mutta entä jos sanakirja johtaa ojasta allikkoon?

Tunnetun englannin kielen sanakirjajulkaisijan Merriam-Websterin järkäleeseen putkahti 80 vuotta sitten täysin olematon sana, dord. Se merkitsi sanakirjan mukaan ’tiheyttä’, mutta todellisuudessa sanaa ei ollut olemassakaan.

Kesällä 1931 New International Dictionary -sanakirjan kemian ja fysiikan toimittajalla oli kourassaan sanalippu, jossa luki ”D or d”. Tarkoituksena oli listata sanoja, joihin yksikirjaiminen lyhenne D tai d voi viitata. Density oli yksi noista sanoista. Kun liuskassa luki ”D or d”, joku epähuomiossa luki kirjaimet yhdeksi sanaksi. Dord näki päivänvalon.

Sanakirjatoimitus käytti h a r v e n n u s t a hakusanan korostuskeinona, mikä luultavasti sai toimittajat lukemaan kirjaimet väärin ja avitti kummitussanan matkantekoa sanakirjan lehdille. Edes oikolukijat eivät osanneet epäillä sanaa leksikografien tahattomaksi luomukseksi.

Painovirhepaholainen huomattiin vasta useita vuosia myöhemmin, kun yksi toimittajista ihmetteli, miksi sanaan ei ollut merkitty tietoa sen alkuperästä. Dord-sana poistui sanakirjasta kuitenkin vasta 1947. Sana ei silti tiettävästi jäänyt englannin kieleen vaan palasi pimeyteen uuden sanakirjapäivityksen myötä.

Nimekkäintä kielitieteilijää Noam Chomskya lainaten: ”Kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa, koska se ei tarkoita mitään.”

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Kun sanakirjantekijä nukahti

  1. Hauska tarina!
    Itse olen onnistunut palauttamaan pimeyteen yhden aavesanan, tosin vähemmän näyttävän kuin ”dord”, tai ehkä paremminkin aavemerkityksen. Sumealla 1980-luvulla keräsin lisurinaineistoa Tallinnassa silloisessa Keele ja kirjanduse instituutissa. Pääsin tapaamaan myös vatjan kielen sanakirjan toimittajia; sanakirja oli silloin jo käsikirjoituksena valmiina, oli ollut jo jonkin aikaa, mutta painattaminen ei neuvostoaikaan ollut helppo eikä nopea juttu.
    Siinä käsikirjoitusta selaillessani huomasin, että vatjan sana ”kalvo” oli saanut merkitysselitteen ’rebane, лисица’ eli siis ’kettu’. Ilmeisesti jossain vanhemmassa suomalaisessa aineistossa, olisikohan ollut jo Ahlqvistin, vatjan kielessä esiintyvälle kalvo-sanalle – joka siis tarkoittaa vatjassa ihan samaa kuin suomessakin, siis ohutta kelmua tai kerrosta esimerkiksi jäähtyvän maitoruoan pinnalla – olisi annettu merkitysselite ’kettu’, jolla puolestaan on tarkoitettu juuri ’kalvoa’. Tämä merkitys kettu-sanalla nimittäin suomen murteissa on, samoin kuin sen rinnakkaismuodolla ’ketto’. (Ja kettueläimen nimitys liittyy tähän etymologisesti, se on ilmeisesti tarkoittanut alkuaan jotain semmoista kuin ’nahka’. Siellä se turkis juoksee!) Tätä kettu-sanan murteellista merkitystä puolestaan vatjan sanakirjan virolaiset toimittajat eivät tunteneet vaan ajattelivat ”kalvon” tarkoittavan vatjassa ”kelmun” ohella myös tätä punaturkkista eläintä.
    Ymmärtääkseni ”kalvo” merkityksessä ’rebane’ poistettiin käsikirjoituksesta. Ei tarvinnut kenenkään jäädä miettimään, voisiko se liittyä vaikkapa ”kalvaa, kaluta” -verbipesyeeseen…

  2. agricocacola sanoo:

    Vau, mikä omakohtainen sanakirjatarina sinulla! Huvittavaa, miten kieltemme sukulaisuus pääsi tässä tilanteessa synnyttämään sekaannuksen. Joku tulevan sanakirjan käyttäjä olisi todella voinut mennä merkityksissä lankaan, joten hyvä, että tuokin haamu katosi sanakirjan lehdeltä.

  3. Paluuviite: Mehiläisiä ja hunajaa | Agricocacola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s