En ole kielipoliisi, mutta…

Tajusin juuri, että minulla on netissä surffatessani lukusuodatin vakionopeudensäätimellä. Kun selailen nettikeskusteluja, erotan jo sekunnin vilkaisulla, mikä kommentti minun kannattaa lukea ja minkä voin sivuuttaa.

Pikaesimerkki HS:n uutisen kommenttiketjusta:

”ei kai mikään ole aitoa….ystävällisyys on parempaa kuin epäystävällisyys…eikä ystävällinen tarvi olla vain ihmisille joista pitää vaan kaikille, se on sivistystä… sen aidommaksi ei mene.”

Isoja alkukirjaimia ei käytetä, mikä tekee yleisvaikutelmasta huolimattoman. Myös välimerkkejä käytetään miten sattuu, jolloin kirjoittajan ajatusta on vaivalloista seurata.

Lattea kommentti muistuttaa kolmen pisteen viljelyn vuoksi enemmän levotonta tajunnanvirtaa kuin argumentoivaa kannanottoa. Aina jos virkkeiden sisäistäminen vaatii minulta enemmän kuin yhden lukukerran, jätän koko kommentin lukematta.

”Jutussa on varmasti paljon perääkin, mutta toisaalta pitäisi alkaa seurata myös sitä, minkä verran varsinaisesta työajasta kuluu muuhun kuin työntekoon. Sekin saattaisi yllättää.”

Kommentti on tavallista yleiskieltä ilman kirjoitusvirheitä. Ajatus säilyy koko ajan kirkkaana. Niinpä voin lukijana keskittyä viestin ulkomuodon sijaan suoraan sen asiasisältöön. Ei kovin mutkikasta?

Voi tietysti kysyä, tarvitseeko kaiken aikaa viilata ja höylätä. Eikö voisi joskus höllätä? Kyse ei olekaan siitä. Tämä on automaattitoiminto, joka on enemmän tai vähemmän käytössä meillä kaikilla. Skippaan tiedostamattomasti hutiloiden kyhätyt kommentit (monet ovat vielä paljon rankempia) ja uhraan aikani niille kommenteille, jotka on ilmaistu jokseenkin selkeällä kielellä.

Nykymaailma tulvii tekstejä, joten varteenotettavien ajatusten siivilöinti valtamerenä vellovasta tekstimassasta on suorastaan välttämätöntä. Pikkurikkeisiin kommentoijan uskottavuus ei missään nimessä kaadu, sillä lukeminen ei niistä häiriinny.

Puhun nyt siansaksaa viljelevistä tuhertajista, jotka paitsioivat itsensä. Koska he eivät kirjoittajina vaivaudu ilmaisemaan ajatuksiaan ymmärrettävästi, he sysäävät vastuun lukijoille, jotka joutuvat käärimään hihansa viestin ytimen esiin kaivamiseksi. Ja jos viestiä on ylipäätään hankala lukea, ei ole edes väliä, onko kyse virallisesta työhakemuksesta vai vapaamuotoisesta nettikommentista.

En usko olevani ainoa… tätä mieltä… että jos, kommentti on sitä suntätä. niin, se ignoroidaan tai viesti ”mnnyt metsään” ja silloin ollaan pulassa lukija ei voi tietää lukijalla ei ole kristalli palloa.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: En ole kielipoliisi, mutta…

  1. Toby sanoo:

    Touche! 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s