Suomesta maailmankieli

Miten suomen kielen puhujalle näkyisi arjessa se, että suomi olisi yhtäkkiä maailmankieli? Suomesta tulisi kahden miljardin puhujan lingua franca, ja sillä tulisi toimeen lähes kaikissa maailman kolkissa.

Diplomatia, kaupankäynti, talous, tiede ja kulttuuri toimisivat valtaosin suomen kielellä. Ja koska kaikkien olisi sitä hyödyllistä osata, sitä opiskeltaisiin entistä enemmän – syntyisi itseään ruokkiva kehä.

Samalla suomi ahmisi pienempiä kieliä verenhimoiseen kitaansa, mutta eipä se menoa haittaisi. Meillä on baana auki.

Suomenpuhujien olisi täytynyt historian saatossa valloittaa monia maanosia ja alistaa muita kansakuntia omaan vaikutuspiiriinsä, jotta suomi olisi saanut istutettua pesäkkeitään eri puolille maailmaa. Suomen olisi myös pitänyt vetää kansainvälisesti isompaa roolia. Enemmän hyökkäyssotia, miehitettyjä alueita, siirtomaita ja kaadettuja hallituksia ja vähemmän puolueetonta pohjoismaista demokratiaa.

Jos englantiin vertaa, suomen olisi pitänyt ottaa löperömmin kielellisiä vaikutteita muualta. Englanti on kyennyt muovautumaan aivan uuteen uskoon muinaisenglannista aina keskienglantiin ja siitä nykyenglantiin saakka. Tämän seurauksena nykyenglannin kielioppi onkin järjestelmällinen kuin itähelsinkiläisen yläkoulun tarkkailuluokka.

Englanti on ottanut eniten vaikutteita germaanisista kielistä mutta myös latinasta ja ranskasta. Sillä oli 1600-luvun alussa yhtä paljon äidinkielisiä puhujia kuin suomella tätä nykyä, ja lähes kaikki asuivat Britteinsaarilla. Eli aimo annos svetisismejä ja anglismeja tänne, kiitos!

Jos suomea ymmärtäisi joka kolmas maapallon asukas, koululaisillemme kielen asema näkyisi ainakin vähempinä läksyinä. Kieltenopetus olisi suppeampaa, koska suomen valta-aseman ansiosta muiden kielten pänttääminen motivoisi vähemmän. Meitä ymmärrettäisiin laajalti. Olisimme automaattisesti ”kansainvälisiä”.

Pakkoruotsi pihisisi varmaan silti voimissaan, koska historialliset syyt ja pohjoismainen yhteistyö.

Voi vain miettiä, mikä merkitys Yhdysvaltain mahdille on ollut englannin voittokululla. Englantia äidinkielenään puhuvan tutkijan ei tarvitse opetella vierasta kieltä saadakseen tieteellisiä artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin, mutta toisaalta tämä myös passivoi: tullaan sokeiksi muille kielille eikä kääntämiseen ja muihin kulttuureihin syventymiseen panosteta sitäkään vähää.

Vavisuttavaa eroa uuden suomenkielisen maailmankansalaisen arjessa tuskin näkyisi, koska suomella on nykyisinkin vankka virallisen kielen asema Suomessa ja täysin yksikielisenä pystyy elämään täällä äitiyspakkauksesta hautaan. Ei vain pidä opiskella tai reissata.

Suomalaisen imperiumin myötä menetettäisiin se valtti, että voimme hyödyntää suomea salakielenä ulkomailla. Kun tunisialainen torikauppias tyrkyttää ”aitoa” Patek Philippe -kelloa, voimme turvallisin mielin tokaista matkakumppanille: ”Älä helvetissä osta tolta kaverilta. Se on ihan turistirihkamaa.”

Siirtomaaherruudesta nauttivat historian saatossa muutkin Euroopan maat, joten pelkät valloitukset eivät vielä tekisi autuaaksi. Kielen ohella myös suomalaisella viihdekulttuurilla pitäisi olla valta-asema, jonka turvin se pääsisi jakamaan suomen kieltä kaikkien korviin.

Tuntematon sotilas, Uuno Turhapuro armeijan leivissä ja Luokkakokous yhdistäisivät ihmisiä kaikkialla maailmassa ja suomalaista melankoliaa heijastelevat sitaatit lähtisivät aivan uudenlaiseen lentoon. Suomen kielen hallinta olisi lukuisille ihmisille portti vaurauteen ja hyvään elintasoon mutta myös elokuvien, musiikin ja videopelien todellisuuteen.

Suomi olisi niin keskeinen valtakieli, että sen pohjalta syntyisi kolmannen maailman maihin myös pidgin– ja kreolikieliä. Pidginkieli syntyy usein nopeista kielikontakteista, kun alkuperäisasukkaat alistuvat Suomen imperiumin valtaan ja yhdistelevät sanoja ja rakenteita omasta äidinkielestään ja maailmankielestä suomesta. Tällöin syntyy aluksi yksinkertainen mutta myöhemmin mutkistuva yhdistelmäkieli.

Tuosta kielestä tulisi kreolikieli, kun sille syntyy äidinkielisiä puhujia. Suomen kielestä kieli- ja kulttuurivaikutteita napsinut kieli saavuttaa maassaan virallisen aseman. Tämän kreolikielen äänne- ja lauseoppi perustuisi lähinnä alkuperäiskieleen ja moderni sanasto suomeen.

Suomen maailmanmenestyksen myötä loppuisi myös kohkaaminen siitä, että suomi on maailman vaikein kieli. Jos suuri osa ihmisistä osaisi suomea, sitä ei pidettäisi vaikeana vaan pikemminkin tyypillisenä kielenä. Toimiihan englantikin nykyään eräänlaisena peruskielen mittapuuna, vaikka se ei ole sen normaalimpi kieli kuin mikään muukaan.

Kielitypologia jakaa kieliä tyyppeihin vertailemalla niiden rakennepiirteitä. Isoloivassa kielessä, kuten vietnamissa, sanat ovat muuttumattomia eikä niitä lainkaan yhdistetä toisiinsa. Agglutinoivassa kielessä, kuten suomessa, liimataan sanavartaloihin erityyppisiä päätteitä. Jako tällaisiin kielityyppeihin on kuitenkin vanhanaikaista, sillä kielissä on sekaisin kaikenlaista rosoisuutta.

Esimerkiksi englannista sijamuodot ovat lähes hävinneet. Maailman kielten rakenteita kartoittavan WALS-sivuston 261 kielen otoksessa yli puolessa kielistä on vähintään kaksi sijamuotoa. Suomessahan niitä on 14, ja Kaukasiassa puhuttavassa tsezin kielessä niitä on peräti 64.

Tietotekniikka olisi kehitetty maailmankieli-suomen tarpeisiin. Ohjelmistot ja tietojärjestelmät suoriutuisivat helposti taivutuspäätteistä ja kykenisivät ehkä luomaan sanoista ymmärrettäviä johdoksiakin. Englanninkieliset hihittäisivät naiiveille suomesta konekäännetyille huijaussähköposteilleen, jotka utelevat ”PIN-your bank’s check for” (tunnuslukuasi pankin tarkistusta varten).

Sosiaalisesta mediasta anglosakseille selviäisi myös, että ”The user Maria went marriage”. Koneet olisi jopa viritetty hallitsemaan suomen erikoisuus, persoonittain taipuva kieltoverbi. Lause ”En pidä maidosta” halpakääntyisi englanniksi muotoon ”I no keep milk-from”.

Kaikki ohjelmat operoisivat myös ääkkösillä, eikä hiihtokilpailuissa olisi ikinä ihailtu Mika Myllylaen suksen luistoa tai jalkapallo-ottelussa Kasperi Haemaelaeisen vapaapotkuja.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s