Tabutetaanko esitykselle?

Suomen kielen rumin sana ja suurin tabu on neekeri-sana. Mitä tuosta tunteita herättävästä sanasta pitäisi ajatella vuoden 2017 kynnyksellä ja miten vallitsevaan tilanteeseen on päädytty? Voiko pelkkä sana olla itsessään demoninen ja läpeensä paha?

Vanhempi polvi törmäsi neekeri-sanaan jo aakkosia opetellessaan, kun tuli N-kirjaimen vuoro. Sana oli 1950-luvulla sikäli neutraali, että ainakaan sen tyyliarvoa ei kukaan kyseenalaistanut. Se ei ihmisten mielissä edustanut kategorista pahuutta, vaan se oli ajan henkeä, sana muiden joukossa.

Poliittinen korrektius rantautui meille Yhdysvalloista, jossa nigger-sana on ollut Oxfordin sanakirjan mukaan ”hyvin loukkaava” jo 1700-luvulla. Viimeistään 1950-luvulla sana alkoi kadota amerikkalaisesta populaarikulttuurista ja 1970-luvulla suomalaisesta.

Sittemmin neekeri-sana on jäänyt kummittelemaan vain vanhoihin kulttuurituotteisiin, joista osaa on käyty putsaamassa jälkikäteenkin. Astrid Lindgrenin perikunta taipui vaihtamaan ruotsinkielisten Peppi-kirjojen neekerikuninkaan Etelämeren kuninkaaksi vuoden 2014 uuteen painokseen.

Poliittisen korrektiuden vaatimukset johtavat herkästi varjonyrkkeilyyn kaikenlaisella pikku näpertelyllä ja holhoamisella – kyse on lopulta vain kirjainjonosta. Jos esimerkiksi terveyskeskusosastolla makaava harmaa pantteri puhuu hoitajastaan ”neekerinä”, käyttääkö hän sanaa neutraalissa vai negatiivisessa hengessä? Aivan, merkitys syntyy puhujan asenteesta ja käyttöyhteydestä.

Tämä saa tukea myös valtavirtaisesta kielitieteestä. Sanoilla ei ole kiveen hakattuja merkityksiä, vaan merkitykset muotoutuvat kieliyhteisössä. Kussakin kontekstissa sanoja käytetään eri tavoin, ja niiden merkityksistä käydään koko ajan tietoisia ja tiedostamattomia neuvotteluja. Kukaan ei voi omin päin luoda kiellettyjen sanojen listaa. Kieli on paradoksaalisesti sekä hyvin yksityinen että hyvin sosiaalinen ilmiö.

Paraneeko maailma siis sanoja muuttamalla? Tuleeko maailmasta puhtaiden sanojen myötä ihanan pumpulinen todellisuus, jossa kaikki hymyilevät toisilleen ja paijaavat toistensa pörröpäitä?

Kyllähän mustakin luokittelee ihmisiä ikävään sävyyn, samoin värillinen. Niitä käytettäessä ihmisiä lokeroidaan (ihon)värin perusteella. Jos kielenkäyttäjä todella haluaa syrjiä muita ihmisryhmiä, hän tekee sen sanoista välittämättä ja huolimatta. Vastaavasti todelliseen rasismiin on hyödytöntä puuttua heristämällä sormea yksittäisille sanoille ja niiden käyttäjille.

Ilta-Sanomien jalkapallosivuilla muisteltiin kesällä ”Höyry” Häyrisen MM-kisaselostusta vuodelta 1990. Tuossa otteluselostuksessa päästeltiinkin höyryjä oikein toden teolla, sillä selostaja kuvaili yksityiskohtaisesti pelaajien ulkonäköä ja arvioi pelaajien rotuja aina mestitsistä neekeriin. Kyse ei ollut pelkästään neekeri-sanasta, vaan ihmisten ulkonäköä arvosteltiin muutenkin täysin tarpeettomasti.

Syksyllä 2015 oli eräs kaupan työntekijä soittanut hätäkeskukseen varkaista, joita hän kuvaili ”kahdeksi mustaksi kaveriksi”. Hätäkeskuspäivystäjä tarkisti rutiininomaisesti tuntomerkit kysymällä, tarkoittiko ilmoittaja ”siis ihan neekereitä neekereitä”. Syntyi somekohu. Keravan hätäkeskuksen päällikkö pahoitteli harkitsematonta sananvalintaa mutta puolusti myös päivystäjän vilpitöntä ja ammattimaista asennetta.

Tänä vuonna on kiistelty myös Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan nimestä. Teos on vuodelta 1960, eikä neekeri-sanalla ole ollut tarkoitus loukata. Elokuvan nimi on myös ajankuvaus, jolla on kulttuurinen itseisarvo. Jos elokuva valmistuisi nyt, nimi olisi tietenkin toisenlainen. Myös epätasa-arvo ja muut vastenmielisinä pidettävät ilmiöt ovat osa historiaa.

Asenne siis ratkaisee, välillä parodiahorisonttiin asti. Yhdysvalloissa on alettu karttaa adjektiivia niggerdly (’saita’), koska se muistuttaa huolestuttavasti nigger-sanaa. Niggerdlyn kantasana on keskienglannin nigon (sekin merkitykseltään ’saita’), kun taas nigger-sana pohjautuu espanjan ja portugalin negro-sanaan (’musta’). Sanojen alkuperät poikkeavat toisistaan kuin äärioikeisto äärivasemmistosta, mutta silti niggerdly-sanan käyttäjät ovat ajoittain joutuneet hankaluuksiin.

Tabut eivät myöskään noudattele aina logiikkaa. Murjaani on suomen kielessä periaatteessa neekeriin verrattava rienaus, mutta se on toistaiseksi jätetty rauhaan. Tiernapoikien laulussa esiintyvä ”murjaanien kuningas” saanee vielä odottaa hautajaissaattoa.

Kun minun lapsuudessani leikittiin Kuka pelkää mustaa miestä -leikkiä, kukaan ei edes ajatellut sen viittaavan tummaihoisiin, mutta nyt ainakin ajatellaan. Leikin nimessä käytetään nykyään turvallisempia värejä. Väri oli silti lapsille vain sattumanvarainen luonnehdinta.

Muusikko Mikko Alatalo oli lehtihaastattelussa vielä vuonna 2006 sitä mieltä, että hän voisi yleisön pyynnöstä esittää vanhan kappaleensa ”Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että”. Hän edellytti vain, että toivojat eivät ole uusnatseja. Tänä päivänä kysyttäessä Alatalo on varmaan jo ehtinyt polttaa kyseisen kappaleen tallenteet ja nuotit.

Suomessa ei siis ole neekeri-sanalle enää elintilaa. Miten on muiden kielten laita?

Neekeri-sana on englannin kielessä nykyään niin suuri karkeus, että siitä käytetään usein kiertoilmausta n-word, jottei sanaa turhaan mainittaisi (vrt. VT:n kymmenen käskyä). Mutta kun n-sana saavuttaa kuulijan aivot, hän ajattelee sanaa ”neekeri” ja sitten taas palaa tähän kiertoilmaukseen, niin kuin v-sanan tapauksessa. N-sana on yhtä kuin neekeri, mutta vain jälkimmäistä ei sovi sanoa. Tällä kielipelillä ei voiteta yhtään mitään.

Samanlainen taikausko eli karhunpalvojien piirissä, minkä vuoksi karhulle (vanh. oksi > otso) on vanhastaan runsaasti synonyymeja: kontio, mesikämmen ja metsän kuningas. Myös karhun karheaan turkkiin viittaava sana karhu on alun perin kiertoilmaus. Nykyihmisestä tällainen karhutabu tuntuu hupsulta.

Oxfordin sanakirjassa mainitaan myös se tunnettu paradoksi, että mustien keskuudessa sanaa käytetään neutraalisti: ”What’s up my nigger?” Musta voi siis kutsua toista mustaa neekeriksi. Suomessakin Mustan Barbaarin Salil eka salil vika -kappaleessa räpätään tietoisesti ”neekereistä”. Jos valkoinen räppäri tekisi kappaleesta coverin, mikä olisi seuraus? Jokaisella kielenkäyttäjällä pitäisi olla samat oikeudet kieleen ilman, että häntä arvioidaan hänen ihonvärinsä perusteella.

Ruotsin kielessä neger-sana myötäilee englannin kielen linjausta. Sielläkin sana on tunnettu jo 1750-luvulla. Ruotsin akatemian sanakirja ei kattavuudestaan huolimatta ota erityisesti kantaa tyylikysymyksiin mutta luonnehtii mustia ”ihmisryhmäksi, jonka tunnusmerkkejä ovat erittäin tumma (joskus suklaanruskea) iho, ilmavan kihara tukka ja paksut huulet”. Höyryjen päästelyä?

Virossa hiihdetään eri latua. Sanan neeger voi tavata jopa tiedotusvälineissä, eikä sen paheksunta muissa kielissä tunnu virolaisia hetkauttavan. Viron kielen instituutti korostaa, että sanojen loukkaavuus on sidoksissa asiayhteyteen, jossa niitä käytetään. Jos vaikkapa puhutaan rodusta yleisesti, sana on neutraali. Toisaalta rotua voidaan myös korostaa asiattomasti, jolloin sanalla voidaan loukata. Viron kielessäkään ei ole osuvia synonyymeja neeger-sanalle, vaikka jotkut ovatkin alkaneet käyttää tilalla sanoja must (musta), mustanahaline (mustaihoinen) ja tumedanahaline (tummaihoinen).

Suomessa Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ei vetoa tilannesidonnaisuuteen vaan kehottaa kokonaan välttämään neekeriä, koska sana loukkaa nykyään kaikissa yhteyksissä. Korvaaviksi synonyymeiksi esitetään ilmauksia musta ja mustaihoinen. Yhdysvalloissa ollaan tosin vielä pidemmällä: siellä ei välttämättä kelpaa enää sana black, sillä korrektein ilmaus tuntuu tällä hetkellä olevan African-American (afroamerikkalainen).

Kielitoimiston sanakirja tarjoaa silti neekeri-sanalle vielä neutraalia kuvallista käyttöä: ”Naisetko yhteiskunnan neekereitä (= syrjitty ryhmä)?” Mitä tällaisesta metaforasta pitäisi tuumia?

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Tabutetaanko esitykselle?

  1. Hohhoijaa. Ensinnäkin ihmisten on vaikea ymmärtää eroa käsitteiden ja niiden nimien välillä, ”neekerithän ON neekereitä, minkä sille voi?” (Kyllä voi, ei mistään käsitteestä ole pakko käyttää jotain tiettyä nimitystä.) Ja toiseksi eri ihmiset kokevat sanojen ja nimikkeiden vaikutuksen eri tavalla, myös ne itse, joihin sanalla viitataan. (Puhuako mustalaisista vai romaneista, kun kyseisen väestöryhmän omassakin keskuudessa ollaan eri mieltä siitä, kumpi sana on parempi tai mikä kuulostaa loukkaavalta?) Standardisoi tässä sitten jotain kaikille yhteistä suomen kieltä.
    Ymmärrän kyllä, että monia harmittaa n-sanan tabuuntuminen. Jos englannissa sanasta Negro onkin tullut loukkaava, niin pitääkö suomen kielen noudattaa englannin normeja? Ja eikö poliittinen korrektius johda loputtomaan väistelyyn, kun aina pitää keksiä uusia nimityksiä entisten mennessä alta? Kaiken lisäksi mikään sana- tai nimityskielto ei pysty estämään rasismia (tai seksismiä tai muuta törkeää käytöstä). Matti Yrjänä Joensuun ”Harjunpää ja heimolaiset” -romaanissa muistaakseni on kohtaus, jossa rikoksesta epäiltyä romanipoikaa etsitään, mutta koska kuulutusta välittävä päivystävä poliisi tabusanoja välttääkseen puhuu epämääräisesti jostain ”tummaihoisesta”, putkaan lentää ensiksi järkyttyneenä protestoiva afrikkalainen diplomaatti – johon poliisit suhtautuvat yhtä häijyn rasistisesti kuin romaneihinkin, siihen eivät sanatabut vaikuta vähääkään.
    Mutta ei tässä oikein ole muuta keinoa kuin yrittää pitää kiinni korrektiudesta ja välttää sellaisia ilmauksia, joiden voi ennakoida vaikuttavan loukkaavasti. Tämä koskee muutakin kuin n-sanaa, ja itse asiassa muutakin kuin pelkkää sananvalintaa ja verbaliikkaa. Ei se ihmisiksi käyttäytyminen oikeasti ole niin vaikeaa kuin ”poliittisen korrektiuden terrorista” marisevat antavat ymmärtää.

  2. agricocacola sanoo:

    Jep, nämä tulkinta-asiat ovat loputon suo! Nimitysten kelpoisuudesta on jokaisella oma mielipide, kuuluupa henkilö itse tuohon ryhmään tai ei. Tällaista oikeasti laajakatseista TIEDOSTAMISTA itse tapaan painottaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s