Onko meidät simuloitu?

Unet tuntuvat todelta niin kauan kuin ne kestävät. Tarvitseeko elämästä enempää sanoa? Monet huippututkijat, kuten keksijä Elon Musk, kosmologi Neil DeGrasse Tyson ja professori Nick Boström, ovat pohtineet teoriaa, että elämme simulaatiossa. Toisin sanoen olemme jonkin meitä rutkasti älykkäämmän olennon luomia hahmoja äärimmäisen yksityiskohtaisessa virtuaalitodellisuudessa.

Tilannetta voisi verrata SIMS-tyyppisiin elämäsimulaattorihahmoihin, jotka ”kuvittelevat” elävänsä täysivaltaista elämää, vaikka ne todellisuudessa ovat pelkkiä kärpäsenpas… bittejä ruudullamme. Simulaation hahmon on luonnollisesti vaikea itse tajuta (ja hyväksyä) maailmaansa simulaatioksi. On toisaalta loogista, että kun tekniikan kehitys jatkuu tarpeeksi pitkään, simulaatiota alkaa olla mahdotonta erottaa todellisuudesta.

Simulaatioteorian tueksi on hyviä pointteja, kuten alkuräjähdys. Puuttumatta sen enempää kosmologiaan olisi varsin johdonmukaista, että maailmankaikkeus syntyi silmänräpäyksessä tuolla big bangin hetkellä, kun jumalnörttimme avasi tyhjän tiedoston ja rupesi syöttämään ensimmäistä koodiriviä. Tai ehkä hän vain käynnisti tämänhetkisen peli-istunnon.

Teoria auttaisi ymmärtämään myös evoluutiota. Kaikki eliöt muuntuvat sukupolvien myötä populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa – koska jumalnörtti kytki autopilotin luotuaan ensin protohahmomme tähän elämää kuhisevaan terraarioon.

Kaikki maailmankaikkeudessa noudattaa fysiikan lakeja, jotka ovat purettavissa yhtälöiksi. Alkuaineita on rajallinen määrä, ja niistä muodostuu tiettyjä elämän edellyttämiä yhdisteitä. Lämpötilan absoluuttista nollapistettä ei voi alittaa eikä valon nopeutta ylittää. Näkyvällä maailmankaikkeudella on raja, mutta silti leijumme äärettömyydessä.

Yliluonnolliset ilmiöt voisivat selittyä virheinä koodissa, kuten Apulanta hoilaa. Esimerkiksi deja vu -ilmiö johtuisi vain väärälle riville monistuneesta algoritmista jne.

Jos simulaatioteoriaan on uskominen, minusta nykyinen maailmamme vaikuttaa huolestuttavasti testikentältä. Kuka tervejärkinen on mahduttanut samaan realityyn samasta raskaudesta syntyvät kympit, Dr Pepper -litkun, lyhtyä päässään riiputtavat krottikalat, norsujen hautausmaan sekä pesukoneeseen katoavat sukat?

Kenties tällaista päätöntä teoriaa voisi jotenkin testata kielten keinoin.

Ihmiskielistä voi sanoa ainakin sen, että syvärakenteeltaan ne muistuttavat toisiaan huomattavasti, vaikka pintarakenteissa on merkittäviä eroja. Samat rakennuspalikat löytyvät kaikista kielistä, mutta ne kielennetään hyvin erilaisin tavoin. Tämän seurauksena kielet eivät vastaa toisiaan sanatasolla vaan ajatusten tasolla.

On epäselvää, pohjautuvatko kaikki nykyiset kielet johonkin yhteiseen kantakieleen vai pulpahteliko kieliä ammoisina aikoina eri puolilla maapalloa ihan itsestään, kun ihmislajin älykkyys salli abstraktin ajattelun. Nykyihmiset kehittyivät Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten, mutta historiallis-vertailevan kielitieteen menetelmät ulottuvat parhaimmillaankin alle 10 000 vuoden päähän.

Jos elämme simulaatiossa, on todennäköisintä, että jumalnörtti on asentanut ihmisaivoihin kielikyvyn ja antanut sitten kielten kehittyä omia polkujaan eliöiden biologisen evoluution tavoin. Tuloksena on nykyinen kielten baabelintorni. Ilmeisesti samantyyppisen kommunikaatiokyvyn on jumalnörtti sallinut muodostuvan myös riittävän älykkyyden saavuttaville eläimille, kuten delfiineille ja gorilloille, mutta selvästi rajallisemmin.

Kielioppisäännöt eivät kaikesta mystisyydestään huolimatta vaikuta miltään jumalalliselta luomukselta, mutta kyllä kielissäkin on jotain hämmentävää. Aivan niin kuin linnut oppivat laulamaan ilman lajitovereitaan, ihmislapsi alkaa omaksua kieltä omin päin.

Kielen omaksuminen ei ala nollasta sääntöjä tankkaamalla, koska silloin kukaan ihminen ei ehtisi elinaikanaan oppia korrektia kieltä. Valtaosa vääristä vaihtoehdoista (miljardeista teoriassa mahdollisista äänne-, tavu- ja sanayhdistelmistä) rajautuu itsestään pois. Niinpä kartutamme lapsuuden jälkeen enää pääosin sanavarastoa – sellaisia tärkeitä aikuisten sanoja kuin sote, kasvustrategia ja kiky-sopimus – ja opettelemme kirjakielen hallintaa, kuten yhdyssanoja ja isoja ja pieniä alkukirjaimia.

Kielet ovat myös muovanneet ihmistä. Kun älykkyys lisääntyy, kieli kehittyy, ja kun kieli kehittyy, myös älykkyys lisääntyy. Eikä kieltä käytetä vain puhumiseen, vaan sillä myös tehdään paljon asioita. Tällaisten puheaktien eli puhetekojen uranuurtaja oli brittifilosofi John L. Austin, jonka luennoista on juuri julkaistu käännös Näin tehdään sanoilla (suom. Risto Koskensilta, 2016). Suosittelen tutustumaan tähän laadukkaasti suomennettuun Austin teokseen, jossa hän havainnollisti englannin kautta kielen loputtomia voimavaroja.

Vastaavasti rajallisella määrällä foneemeja voidaan tuottaa rajaton määrä aina uusia ja uusia ilmauksia. Toisaalta joskus tuntuu, että sanat loppuvat kesken. Jos olen esim. valvonut pikkutunneille ja minut revitään kukonlaulun aikaan sängystä, aivot tuntuvat pehmenneiltä eivätkä sanat tahdo tulla kielen päälle. Saattaa myös olla ihmisiä, joiden nimeä en kerta toisensa jälkeen saa millään päähäni. Ehkä Herramme ei halua minun pitävän yhteyttä kyseisiin ihmisiin.

Ja kaikki ovat varmasti joskus törmänneet mykistävään tyhmyyteen. Tai joutuneet niin yllättävään tilanteeseen, ettei sanavalmiista suustakaan pääse kuin inahdus. Jotkut taas kokevat, että jumalallisia ilmestyksiä tai muita yliaistillisia kokemuksia ei voi tämän maailman sanoin kuvailla. Olisivatko tällaiset rajoitteet merkkejä vajavaisesta ohjelmoinnista jumalnörtin marmorikuulapelissä?

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s