Make ääkköset great again

Minulla on vedonlyönti käynnissä siitä, häviävätkö ääkköset suomen kielestä vuoteen 2060 mennessä. Panoksena on 50 euroa.

Minun vakaumukseni mukaan ääkköset säilyvät. Ennustaminen on vaikeaa, mutta ratkaisevimmin lopputulokseen vaikuttaa koko suomen kielen asema tulevaisuudessa. Jos suomen kieli onnistuu säilymään tällaisena vahvana ja itsepäisenä aluekielenä, ääkköset eivät ole tekemässä katoamistemppua.

Ensinnäkin ääkköset suorastaan pursuavat suomalaista elinvoimaa ja melankoliaa. Niitä hyödynnetään tunteita ja tunnelmia välittävissä sanoissa, niin yleis- kuin puhekielessäkin. Yleiskieli pohjautuu pitkälti puhuttuun kieleen, ja puhuttu kieli on kielen peruspilari. Kielen askeleet kohti sen loppua lähtevät pitkälti poliittisista päätöksistä ja painotuksista (esim. suomen kielen aseman väistyminen maan virallisena kielenä) ja kielen käyttäjien kielteisistä asenteista (esim. suomen kielen stigmoituminen eli eräänlainen arvon aleneminen käyttäjien silmissä).

Millaisia vivahteita sisältääkään sählääminen? Mikä käsikähmä voi kehkeytyä, kun se räpätäti pääsee ääneen! Meitsi pärisee tästä pössiksestä.

Toiseksi ääkkösiä käytetään tuiki tavallisissa suomen yleiskielen sanoissa:

Setä hämmästyy, kun tämä nälkiintynyt känniläinen kömpii sisään. Mitkä sisäänpäinlämpiäviät säännöt täällä neljän seinän sisällä.

Ääkköset eivät ole millään tavoin hupeneva luonnonvara. Yhden listauksen perusteella suomen sadan yleisimmän sanan kärkeen mahtuu 27 jonkin ääkkösen sisältävää sanaa:

tämä, hän, että, myös, mikä, minä, pitää, tehdä, sekä, nämä, käyttää, vielä, päivä, ensimmäinen, työ, sinä, mennä, nähdä, jälkeen, tässä, näin, eräs, esittää, käydä, jäädä, siellä, tietää

Tädin ja sedän siis pitäisi kiltisti taipua vokaalisoinnun katoamiseen, vaikka tiedetään, että monet tädit ja sedät eivät jousta kovin paljon. Toisin sanoen etuvokaaleista (y, ä, ö) siirryttäisiin kategorisesti takavokaaleihin (a, o, u). Etuvokaaleiksi lasketaan myös e ja i, mutta ne voivat yhdistyä sujuvasti sekä etu- että takavokaaliin (aivan vs. älli). Toisaalta pelkät e ja i sanan vokaaleina kallistuvat enemmän etuvokaaleiksi, mikä käy ilmi taivutusmuodosta ientä (ei ienta).

Jos ääkkösten katoon uskoo, tienraivaajasanoina voi pitää partitiivimuotoja merta ja verta, joiden pitäisi taivutuksen logiikan nimissä ehdottomasti taipua mertä ja vertä. Kiintoisa poikkeus.

Etuvokaalien muuttuminen takavokaaleiksi ei olisi kivuton toimenpide, sillä suomen kielessä esim. foneemit a ja ä erottavat merkityksiä. Paaston ja päästön tyyppisiä vastinpareja on riittämiin. Muita mieleeni tulevia päästöjä ovat ainakin lossi ja lössi, kaaria ja kääriä sekä kalu ja käly.

Mikä tällaisen vokaalinmuutosjytkyn sitten saisi aikaan? Englanti ”standardoi” suomea jo nyt sullomalla uralilaista kieltämme angloamerikkalaisiin raameihin. Digimaailmassa ja kieliteknologiassa astellaan englanti etunenässä. Ääkköset polkeutuvat siinä marssissa auttamatta jalkoihin.

Ääkkösten häviäminen muuttaisi ajan saatossa myös supisuomalaista nimistöä.

Jos lentolipussa lukee Mähönen, ääkkösiin tottumaton rakkine päätyy solmuun ja taipuu hyvässä lykyssä muotoon Mahonen. Se on kumma, sillä ääkköset sisältyvät kansainväliseen Unicode-merkistöstandardiin, ja matkustusasiakirjoissa pitää olla prikulleen oikein kirjoitettu nimi. Onneksi ae-korvausmuoto on hiipunut käytöstä, eikä Haemaelaeinen enää hiihtele mitaleista.

Suomenkielisessä nimistössä on kylläkin yllättävän vähän etunimiä, joihin sisältyy ä tai ö. Yleisimpien joukossa on sellaisia nimiä kuin Väinö, Päivi, Yrjö, Helinä, Kyösti ja Säde. Vielä harvinaisempaa on, että etunimi alkaisi ä:llä tai ö:llä. Niitä ei ole almanakassa ainuttakaan. Miehen nimistä mahdollisesti ainoa hengissä pihisevä ääkkösalkuinen nimi on Äänis, joka poistui nimipäiväkalenterista vuonna 1949. Nimi pohjautuu järvennimeen Ääninen, vaikka se voisi pohjautua myös vauvasta lähtevään metakkaan.

Tässä vielä vanha ääkköstarinani.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Make ääkköset great again

  1. Toby sanoo:

    Terveiset vedon toiselta osapuolelta! Kieltämättä vankkaa kielitieteellistä argumentaatiota ääkkösten pysyvyyden puolesta. Vaikka en välttämättä (valttamatta?) kovin tosissani ollut vetoa lyödessä, oma näkökantani pohjautuu suuriin ilmiöihin, megatrendeihin: digitalisaatioon ja globalisoitumiseen. Maailma ”pienenee” ja yhdenmukaistuu. Uskon, että näin käy myös kielille. 42 vuotta (vetoa lyötäessä 50 v) on pitkä aika ja paljon ehtii vielä tapahtua, sellaistakin, jota emme tässä vaiheessa edes pysty näkemään.

  2. Kirsi sanoo:

    Mutta miten oikeasti ratkaistaisiin suomen kielen sanat, jotka muuttavat radikaalisti merkitystään ilman ääkkösiä? Niitä on paljon. Ulkosuomalaisten postauksissa ei ääkkösiä aina muisteta (siihenkin tottuu kummasti) ja tuloksena saa lukija miettiä, välittääkö se nyt vai valittaa, paastosta vai päästöstä, ja mitä tapahtuikaan kun täti väittää että ’ nain monta tuttua juhlissa’. Hame on eri paikka samoilla kuin Häme, ja Väinön on kurja esiintyä Vainona. Sähköpostiosoitteissa ja lentolipuissa ääkköset ovat jo kadonneet, mutta sen pidemmälle meidän ei tarvitse mennä. Monissa kielissä on erikoiskirjaimia jotka eivät tule häviämään angloamerikkalaisuuden tallomina. Kuten sanoit, siihen voi johtaa vain äidinkielemme stigmoituminen. Näin kävi muuten Irlannissa, jossa siirtomaavallan kieli otti vallan ja iirin kieli on nyt kuolemassa. Uskon, että voitat vedon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s