Sitaattiotsikko rakentaa vuorovaikutusta

Otsikko on tekstin villein ja vapain elementti. Ihanteellinen otsikko on ytimekäs ja kiinnostava, minkä lisäksi se kertoo tekstin tavoitteen ja näkökulman. Otsikon laatimisesta ei kuitenkaan ole juuri tämän seikkaperäisempiä ohjeita, koska toimiva otsikko voi rakentua melkein miten vain. Asiallisessa toteamuksessa ei ole otsikkona moitteen sijaa. Mainio otsikko voi olla myös voimakas kärjistys, joskus taas pelkkä yksittäinen sana. Tai osuva sitaatti.

Perinteisen valtamedian jonkinlaisena ohjenuorana toimiva STT:n tyylikirja neuvoo keksimään hyvän otsikon, joka avaa jutun olennaisimman ja kiinnostavimman sisällön niin, että lukija ymmärtää jutun jujun. Toimittajallakin on siis vapaat kädet toteuttaa itseilmaisuaan. Tyylikirja kannustaa nostamaan otsikkoon esim. näpsäkän lainauksen.

Klikkijournalistien alhaisen moraalin vastaisesti ”otsikolle pitää – – löytyä katetta jutun sisällöstä”. Minäkin saatoin aiemmin mennä retkuun, kun luulin että olen aina vetänyt vessan väärin tai jotain muuta huolestuttavaa. Nyt jos otsikko maalailee: ”Tätä et tiennyt ansiosidonnaisuudella elävien perunarieskan syönnistä”, en takuulla klikkaa. Takuuni ulottuu nimittäin vain kaikkiin sellaisiin otsikoihin, joista selviää mutkattomasti tekstin pääasia.

Sitaattiotsikko on vivahteikas ja persoonallinen tapa kiteyttää tekstin pääsanoma, ja se pitää pintansa niin klikkiotsikoissa kuin tieteellisissä tutkielmissakin. Alaotsikko toisinaan täsmentää tai selittää pääotsikon viestiä, ja niiden välissä on usein ajatusviiva. Sitaatin voi sijoittaa ennen selittävää osaa tai sen jälkeen. Tässäkin on runsaasti tyylivariaatiota.

Näytteeksi keräämissäni Helsingin yliopiston pro graduissa (Helda) ja eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä (Theseus) sitaattiotsikkoon törmää harvakseltaan. Kaikki seuraavat nimet ovat tämän vuoden satoa:

Kipupotilaan kohtaaminen: ”Ei todellakaan ole mitään tähditiedettä”

Kuvaja, Varpu; Seitsonen, Sanna (hoitotyö [sh], Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019)

Sitaatti ja johtolauseen virkaa toimittava pääotsikko eivät tule toimeen, koska paikalle on hälytelty jo sovittelijaakin. Repliikki on oletettavasti jonkun tutkimuksessa haastatellun suusta. Olisiko tähän voinut poimia jonkin paljon terävämmän tokaisun? Ja mitä tieteenalaa edustaa tähditiede?

”Jos oon isä, haluun olla hyvä isä” : isien kokemuksia lapsivuodeajasta

Koistinen, Tanja; Salo, Eerika (hoitotyö [th], Tampereen ammattikorkeakoulu, 2019)

Tämä on huomattavasti osuvampi ja toimivampi kokonaisuus. Voimaannuttava lainaus palvelee lopputyön näkökulmaa isän merkityksellisestä roolista lapsiperheessä. Verbien puhekielisyydet (oon, haluun) tekevät repliikistä vielä omakohtaisemman kuin jos ne olisi muotoiltu yleiskielellä. Myös selittävä jälkiosa hoitaa tehtävänsä moitteettomasti.

”Mä oon vaan kokki” – Kokin ammatti naisten kokemana

Havumäki, Erika (restonomi, Lahden ammattikorkeakoulu, 2019)

Pidän tätäkin jossain määrin osuvana, koska sitaatti tukee opinnäytetyön johtopäätöstä. Kokin ammatti ei ole sukupuolittunut, eivätkä ravintolakeittiössä hääräävät naiskokit koe olevansa mieskokkeja huonommassa asemassa.

Moni voi kuitenkin monimerkityksisen vaan-sanan perusteella ymmärtää repliikin olevan kokin alemmuudentuntoinen tilitys hänen ”vähäpätöisestä” ammatistaan. Siitä ei ole millään tavalla kyse, vaan sitaatti kuvastaa kaikkien kokkien olevan keittiössä samalla viivalla. Monitulkintaisuuden vuoksi olisin päätynyt etsimään repliikin, joka ei aiheuta tulkintaongelmaa.

”Tää on ihan huippujuttu” : Sosiaalinen kuntoutuminen musiikkipajassa

Palomäki, Virpi (sosiaaliala, Vaasan ammattikorkeakoulu, 2019)

Ei ole sitaattiotsikon veroinen. Sitaatti jää laimeaksi kuin thairavintolan vihreä tee. Sitaattiotsikon pitäisi välittää mojova viesti. Sitaattiotsikko on vähän niin kuin huvipursi. Ei sitä osteta ankkuroitavaksi Helsingin Seurasaarenselälle kesäksi valohoitoa saamaan. Se hankitaan täyttämään hartaasti noussutta purjehduksen ja suolaisen merituulen kaihoa ja äkillistä rahanpaljouden aiheuttamaa valuuttakriisiä.

”Että se ois jotenkin automaatio, rakennettu jonnekin jo valmiiks” : Lastensuojelun perhetyön ja päihdepalvelujen yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Oksa, Elena (sosionomi, Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)

Sitaatti on liian pitkä ja irrallinen virke, josta on vaikea saada otetta. Minulla ainakin lipesivät sormet kerta toisensa jälkeen. Tämäkin repliikki on oletettavasti jonkun tutkimuksessa haastatellun suusta. Mutta mihin se viittaa? Näin epämääräinen ja tasapainoton sitaatti ei sovi otsikkoon, sillä se ei elävöitä otsikkoa tai auta lukijaa saamaan opinnäytetyön sisällöstä tolkkua. Tällaisenaan otsikko aiheuttaa jopa informaatioähkyn.

”Kisapapit apuna” – Urheilijoiden ja toimihenkilöiden kokemuksia kisapappien tarjoamasta avusta olympialaisissa

Siekkinen, Nico (teologia, Helsingin yliopisto, 2019)

Kovin on vaillinainen sitaatti, joka sopisi paremmin kirjan nimeksi. ”Kisapapit apuna” olisi kirjan yläotsikko eli varsinainen nimi, ja loppuosa toimisi alaotsikkona. Gradussa otsikon pitäisi kuitenkin rakentua selkeämmin kokonaisuudeksi siten, että otsikon kaikki palikat keskustelevat keskenään ja täydentävät harmonisesti toisiaan.

”Ei ole helppoa mutta… mä pärjään.” Suomeen ilman huoltajaa tulleiden pakolaisnuorten pohdintoja aikuisuuteen siirtymisestä

Rémy, Linda (valtiotiede, Helsingin yliopisto, 2019)

Tässä on vuorostaan hyvin tasapainoinen ja onnistunut sitaattiotsikko. Repliikki antaa esimakua pakolaisnuoren tunneskaalasta. Myös alaotsikko on selkeästi muotoiltu, mikä saa aikaan sopusuhtaisen kokonaisuuden ja houkuttelee lukijan tutustumaan graduun.

Lisäksi pari luovaa esimerkkiä arkistojen uumenista:

”Asiakas huutaa ja haukkuu kuuntelematta neuvoja” – Asiakasväkivallan uhkatilanteet suomalaisten hätäkeskuspäivystäjien kokemina

Mäkinen, Anne (sosiaalipolitiikka, Tampereen yliopisto, 2011)

Kipeän osuva repliikki kuin suoraan turhautuneen päivystäjän vapisevalla äänellä lausuttuna. Herättää heti lukijan mielenkiinnon ja voi sysätä hänet pohtimaan koko ilmiötä. Miksi hätäkeskuspäivystäjä joutuu niin herkästi suomalaisen pahoinvoinnin likaämpäriksi? Otsikon kokonaisuus ei jätä kylmäksi.

”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa” – Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa

Keskisarja, Teemu (historian väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006)

Nerokas idea liittää otsikkoon 1700-luvulla kirjoitettu muotoilu senaikaisesta rangaistusvaatimuksesta. Sitaatti paitsi kuvastaa elävästi vanhaa kielimuotoa myös havainnollistaa Ruotsin vallan aikaista suhtautumista eläimiin ja niihin sekaantumiseen. Kaikki otsikon osat paiskaavat mutkattomasti kättä.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s