Avainsana-arkisto: määrite

Vastauksia kielen suuriin kysymyksiin

Tulkitaanko v ja w aakkosissa samaksi kirjaimeksi? Suomen kielessä w on ollut aiemmin vain v-kirjaimen typografinen esitysmuoto (esim. wanha <> vanha). Toisaalta yhdellä kirjaimella eroavat nimet Valkama ja Walkama järjestetään hakemistoissa v-kirjaimen alla periaatteella v ennen w:tä. Suomi ja suomen kieli kansainvälistyvät kuitenkin … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Hyvä pojat!

Possessiivisuffikseihin hullaantunut kielitieteilijäkin saa joskus palata juurilleen ja olla pedanttinen kuin parkkipirkko. Läheiselläni on koira, jolle hän jakelee tottelevaisuudesta ”hyvä poika” -kehuja. Kun paikalla on kaksi kehuttavaa hurttaa, tuttavani vaihtaa yksikön monikkoon. Muodoksi tulee kuitenkin epäjohdonmukaiselta vaikuttava ”hyvä pojat”, jolloin … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Tiesitkö, että…

…monessa Euroopan maassa elokuvien tekstittäminen dubbaamisen sijaan voi romahduttaa lipputulot? Esimerkiksi Italiassa tekstitetään lähinnä joitakin myöhäisillan tv-ohjelmia ja maksukanavien ohjelmia. Maassa on myös kourallinen elokuvateattereita, joissa voi nauttia alkuperäisestä ääniraidasta ilman häiritsevää hölinää. …oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus nimi saattaa tulevaisuudessa … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Hoitamaton termistö on huono malli

Eri tieteenaloilla harjoitettava termityö on suomen kielen elinvoimaisuuden merkki. Miten urakasta on selviytynyt itse kielitiede? Meikäläisten palstaahan tämä kielellinen näpertely on. Mennään suoraan asiaan: vaikka tutkimusta tietysti tehdään suomeksi, on vierasperäisiä termejä aivan tolkuttomasti! Alan ammattilaisen arkikielenkäyttöön kuuluu läjäpäin maailmalta … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | 4 kommenttia

Normit tekevät kielestä kielen

Maallikko näkee kieliopin yleensä kielenhuollon ja normien näkökulmasta. Kieliopin tehtäväksi ajatellaan siis ennen kaikkea säännöttäminen ja kielenkäytön kriittinen arviointi. Todellisuudessa kielitiede on kaikkea muuta kuin virheiden metsästystä. Paljon tärkeämpää on kuvailla (deskriptio) kieltä sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Epäonnistua surkeasti

Minulta tiedusteltiin, onko järkeä sanoa ”epäonnistua surkeasti”, koska epäonnistuminen on aina kielteistä, jolloin surkeuden ilmaiseminen olisi tarpeetonta toistoa. Kysymys on tietysti teoreettinen, ellei jopa pseudoteoreettinen. Törmäämme yleiseen virhepäätelmään, jonka mukaan kullakin kieliopin ilmiöllä olisi vain yksi tarkkarajainen tehtävä. Jos erehtyy … Lue loppuun

Kategoria(t): Luokittelematon | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi